sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Konjakkiketju

Olen nähnyt tämän xO-ketjumallin ekan kerran ainakin kaksi tai kolme vuotta sitten. Missään kohtaa se ei ole sykäyttänyt. Jostain syystä se kesän -17 hopeakurssilla iski kuin metrinen halko. Johtuiko sitten siitä, että pää oli tyhjä ja jollain - ihan millä tahansa - piti aloittaa.


Palikat on väännelty 2- ja 1,5-millisestä langasta. Mukavan jykevää ja silti niin kevyttä ja ilmavaa. Ihan täysin uutta suosikkiainesta. Tein ensin ketjuun itse salpalukon. Siinä taisi mitoituksessa mennä jotain ihan pikkuisen pieleen. Ekan käyttöpäivän aikana rannekoru putosi liioittelematta ainakin viisi kertaa. Tällaista ei tee mieli hukata, 21,2g hopeaa...

Rakentelin ja juottelin ketjuun sitten tällaisen lukon. Muutaman käyttöpäivän perusteella tuntuisi toimivan paaaaljon paremmin kuin alkuperäinen viritelmäni.


Tätä kirjoittaessani tajusin, etten ole käyttänyt mitään muuta ranneketta tämän valmistumisen jälkeen. Hih. Ja mulla sentään on aina rannekoru (ja sormus ja korvikset) kun poistun kotoa.

Kesällä olen väkerrellyt useamman huivin, monta paria sukkia, villatakin, kehrännyt monta vyyhtiä haunui-villaa Uudesta Seelannista ja saanut jonkun korunkin aikaiseksi. Kuvien ottaminen vaan on tökkinyt... Siitä syystä postaukset ovat nyt tulleet harvakseltaan. Arkielo on ollut nyt jotenkin kovin voimille käyvää, joten olen keskittynyt niihin mukaviin asioihin joista saan puhtia - eli tekemiseen ja väkertämiseen. Katsastellaan mihin päin tämä elo nyt syksyn myötä kääntyy.

sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Vähitellen harmaantuva huivi

Aikapäiviä sitten tilasin suomalaiselta värjäriltä, Inaya Creationsilta, mielettömän kaunista sukkalankaa, bling-blingiä värissä Seaglass. Se on odottanut puikoille pääsyä varmaankin pari vuotta. Sukathan siitä oli tarkoitus tulla, mutta onneksi suunnitelmia voi aina muuttaa.


Tyttöä alkoi huivituttaa, ja Seaglass tuntui täydellliseltä väriltä Incremental-huiviin. Huiviohje on maksullinen, mutta olen joskus hamstrannut sen jostain give awaysta tai jotain. Malli ei nimittäin ole ihan sellainen, josta maksaisin yli 6$, vaikka peruskiva onkin.


Malli on suunniteltu liukuvalle värisarjalle ja kontrastivärille. Pienten laskutoimitusten jälkeen päätin pärjääväni yhdellä pää- ja yhdellä kontrastivärillä, josta jäi vielä tähteeksikin. Mesh lace -osuuksien kontrastiväriksi nappasin TUT:n Baby elephant walkin, joka on oikein kaunis ja eläväinen harmaa.


Tästä tuli oikeastaan tosi ihana kaulaanryttäämishuivi. Just sillein, kuinka mä tykkään huiveja käyttää. Siipiväli on pingoituksen jälkeen vähän  reilut 2 metriä, se on oikein hyvä. Kaulakuvia ette tällä(kään) kerralla saa. Oikein kuulkaa stailasin ja kaikkea ja otin monta kivaa kuvaa. Kameran muistikortti päätti sitten olla luovuttamatta niitä mulle :D Ihan mahoton kapine.

sunnuntai 27. elokuuta 2017

Lankasormukset

Kesän ekana kurssipäivänä aloin himoita open sormusmallia. Kyselin ohjetta kerran jos toisenkin, ja aina malli meni piiloon. Yhtenä aamuna päätin sitten alkaa tehdä moista omin nokkineni. Olin saanut juuri juoteltua lankalenkkejä 1,5- ja 2,0 mm:n langasta, kun ope kertoi päivän aiheen olevan tämä sormus :D Ai miten niin olen pikkuisen hätäinen? Tein sitten vähän omalla tyylilläni.

Ei näissä sen kummempaa. Lankaa kiperrelty ja juotettu kiehkuroiksi ja muotoiltu sormukseksi. Vihreässä sormuksessa käytin vähän ohuempaa, 1,5 mm:n lankaa, muissa kaksmillistä. Lopuksi kesäsormukset saivat värinsä ihan vaan liimatusta 6 mm:n muranolaisesta lasikapussista. Jos olisin tehnyt näistä ns kunnon sormuksia, olisin käyttänyt kiveä ja istuttanut kivet ihan oikeasti kiinni. Patinointiakin voisi kokeilla johonkin näistä. Toistaiseksi kaikki ovat kiiltäviä. Kattellaan sitten vaikka ens kesäksi väriä pintaan, niin ovat taas ihan uuden näköisiä.

Viulettia

Vihreää 
Suosikkini punainen
Ei näissä ole mitään sen ihmeempää. Helppoja ja kivoja käyttää, helppoja tehdä ja näyttäviä. Tällaiselle myöhäissyntyiselle harakalle juurikin sopivia.

Tällä harakalla on ollut niin kaamea flunssa, että neulominenkaan ei ole oikein sujunut. Nyt vapaapäivän kunniaksi taitaa helpottaa sen verran, että lähden aloittelemaan Tour de Sockin meneillään olevaa vitosetappia. Monta yhtäaikaa seurattavaa kaaviota ja palmikonvääntöä, saa aivot taas vähän töitä - kivaa!

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Kiila päällipuolella

Loppukevät hurahti aivan huiveja neuloessa, sukkamojo oli ihan kateissa ja hävöksissä. Kesän alussa tahdoin sitten kokeilla jotain itselleni uutta.

Nappasin pari vuotta sitten keltasipulilla värjäämääni Kujeen paksumpaa sukkalankaa, joka on himpun Nallea ohuempaa. Nykyisellään juuri tuota lankaa ei näytä enää olevan saatavilla. Kakspuolikkailla Zingeillä aloin kilkutella varpaista lähtien, niinkuin tapani on. Silmukoita putkahti terään 60s.


Kilkuttelin sitten kiilalisäyksiin asti, jotka teinkin päällipuolelle. Viimeaikoina olen tehnyt kiilan pohjaan, ja perinteisesti se kai tehdään sivulle. Lisäyksien vierelle tein pikkuruiset palmikot, ja kiilakuvion sisälle tein 1o kierrettynä + 1n -joustinta.


Tällä kertaa en tehnyt koko sukkia yhdellä pyöröllä kokonaan, vaan kantapään käännön ajaksi otin toisen puikon mukaan, että silmukoiden sumplaaminen kävisi himpun helpommin.


Näitä voi näköjään käyttää näppärästi näinkin reilusti käännettynä.


Harmeuttaa, kun kuvat paloivat ihan puhki, mutta ehkä niistä vähän jotain näkee. Osaavampi henkilö varmaan olisi saanut pelastettua ne kuvan käsittelyllä, mutta ei onnaa meikäläisellä!

Huomenna alkais Tour de Socin neljäs etappi. Saas nähä miten neulomisen käy. Pari ekaa etappia sain tikuteltua ihan ajoissa, mutta kolmannen etapin skippasin. En vaan tykänny. Aamulla kello soimaan anivarhain vapaapäivän kunniaksi :D