Ensimmäinen ämmä (M) tahtoi tehdä itselleen muutaman sormuksen hopealangasta. Muutamien manööverien jälkeen jäljelle jäi yksi, tuo oikianpuolimmainen. Anoppi vei muhkeimman, ja pikkurinkulasta tulikin riipus. Tuommoinen muhkeampi pitää tehä joskus itsellekin, kun sain hankittua suuntaispihdit, joilla on hyvä pitää rungosta kiinni.
Toinen ämmä toi alpakkalusikoita, joista vastentahtoisesti suostuin kokeilemaan sormusta. Minä kun tuota nikkeliä vähän vieroksun ihokosketuksessa olevien korujen kanssa. Parista lusikasta yhdistelin tämän, kun toiveena oli saada sormukseen nimenomaan tuo keskuskuvio. Alpakka käyttäytyi aivan kummasti juottaessa, se meni melkein reikäiseksi. Taisi olla eka ja vika juotostyö tuolla matskulla. Tilaaja oli kyllä oikein tyytyväinen.
Kolmas ämmä toi kiven, ja halusi siitä "jotain". Onneksi en etukäteen tiennyt kuinka hankala on tehdä tuollainen kaksiosainen runko, jos ei ole tietoakaan miten se olisi järkevää tehdä. Hyvä etten tiennyt, koska siitä tuli hieno! Kivestä ei ole mitään tietoa, tuollainen parisenttinen möllykkä se on. Metalliosat hopeaa. Oli kuulemma mieluinen.
Mieluinen oli. Ja upea. Täydentää liila/violetti-korusarjan :)
VastaaPoistaParas kiitos, kun asjakas tykkää! Tätä oli kiva tehdä.
Poista