torstai 10. tammikuuta 2013

Sattumien summa

Tämä melko tarkkaan parin vuoden takainen riipus on taas yksi sellaisista, joita en ole mitenkään suunnitellut. Ei tässä nyt mitään niin erityistä suunnittelua tarvittaisikaan, nauhassa kivi tavallisessa pantaistutuksessa, ei minkäänlaista aukkoa taustassa, mutta synty on hauska. Niin, ja tuo labradoriitti on upea.

Halusin tehdä avuliaalle immeiselle jonkun kiitoslahjan, mutta korut ovat ainoa mitä osaan. Vähän epäröin koko ajatusta, mutta aloin sitten etsiä sopivaa riipuskiveä, jota ei tietenkään löytynyt millään. Olin tilannut Jenkkilästä kapusseja joitain viikkoja aiemmin, enkä tapani mukaan edes muistanut mitä sieltä on tulossa. Korun saajan nimi viittaa maasälpään, johon kiviryhmään labradoriittikin kuuluu. Labradoriitin sanotaan olevan velhon kivi, ja vähän velho on tämänkin tyyppi. No kas kummaa, eikös sieltä Jenkkilän paketista paljastunut upea, iso labradoriitti. Suunnitelma oli selvä, tästä massiivinen riipus.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun piipahdit - tervetuloa uudelleenkin!
Toivottavasti ehdit jättää puumerkkisi.