tiistai 26. maaliskuuta 2013

Aina ei onnistu

Ite kun tekee, niin saa mitä sattuu kulloinkin tulemaan. Eikös tämä näytä ihan selvästi sellaiselta kauniin kiemuraiselta hopealangasta väännellyltä sydämeltä? Se se oli ihan alun alkaen. Sitten minä vähän juotin, että saan pysymään langat haluamassani järjestyksessä. Juttelin samalla kaverin kanssa,  kaffemuki toisessa ja tohotin toisessa kädessä.
 
Hups, siinä kävikin näin sekunnin sadasosassa. Sydän meni ihan mykkyrälle ja siitä tuli möykky. Siitä tuli Kilpikonnamöykky. Suunnitelmissa, joita muuten riittää pal-jon, on muotoilla vähän noita epämääräisiä jalkaparkoja, kaivertaa sille kuvio selkäpanssariin, juottaa ripustuslenkki ja laittaa kiillotuksen jälkeen kaulaan killumaan. Kyllä nauratti! Tämä hommahan on sellaista, mitä tehdään hymyssä suin eikä suinkaan verenmaku suussa.
 
 
 
 

2 kommenttia:

  1. Hei oikeesti, se näyttää ihan suloiselta räpiköivältä konnanpoikaselta ;-D

    VastaaPoista

Kiva kun piipahdit - tervetuloa uudelleenkin!
Toivottavasti ehdit jättää puumerkkisi.