sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Mustuneet hopeakävyt

Tein korviksia niistä moneen kertaan manaamistani hopeasavisista lepänkävyistä. Kävythän ovat mitä symppiksimpiä, mutta minun yhteistyöni hopeasavipastan kanssa ei ole mitenkään onnistunutta. Tässä käpyisiä rummusta. Joo, ihan kivoja, mutta yksityiskohdat eivät erotu livenä noinkaan paljoa kuin tässä kuvassa.

Taas kerran kaivetaan rikkimaksaputeli kaksinkertaisesta minigrip-pussistaan. Se asuu moninkertaisesti muovitettuna, ettei haju leijailisi koko askarteluhuoneessa. Lämmitin asetonilla puhdistetun ja pestyn kävyn kuumalla vedellä, dippasin kuumaan rikkimaksakylpyyn, pysäytin reaktion kylmässä vedessä, lämmitin, dippasin kuumaan ja kylmään ja jatkoin muutaman kerran kunnes väri oli hyvä.
 
Ensinhän hopea muuttuu sellaiseksi kellerväksi, ruskeaksi, ruskeanmustaksi ja sitten havittelemakseni sinimustaksi. Kaiken tämän voisi tehdä yhdellä pitkällä dippauksellakin, mutta olen ymmärtänyt, että monta "ohuempaa kerrosta" olisi kestävämpi ratkaisu. Tässä käpynen taitaa olla aika lailla suoraan kylvystä tulleena.
 

Tässä on poistettu patinaa hohkakivijauheella hinkkaamalla ja käytetty käpsäkkäinen tunteroisen ajan kiillotusrummussa. Yksityiskohtien erottuvuus on jotain ihan muuta kuin keskimmäisessä kirkkaassa kävyssä.

2 kommenttia:

  1. Onpa symppiksia! Pikkukavyt on aina ollut musta sopoja. Ja naa ne vasta kauniita onkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ina! Näissä ei ole mitään varsinaisesti uniikkia, mutta onhan ne oman pihapuun kävyistä rakkaurella, hiellä ja kyynelillä aikaansaatu. Semminkin ovat erityisen tärkeitä.

      Poista

Kiva kun piipahdit - tervetuloa uudelleenkin!
Toivottavasti ehdit jättää puumerkkisi.