sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Elämän kolhima sydän

Yleensä olen hirmuisen laiska ottamaan mitään projektikuvia. Teen niin innolla, että kuvien ottaminen unohtuu. Nyt tulee poikkeus siihen asiaan. Tämä sydän oli pitkään työn alla. Aloittelin sitä jo ennen kurssin joulutaukoa, muistaakseni marraskuulla. Siitä oli tarkoitus tulla pelkästään tuollainen epäsymmetrinen, vähän romuluinen sydän. Patinaa, vähän kiiltoa, rosoa, sellainen hellyyttävä ruma ankanpoikanen. Levystä sahatun sydämen päälle on siis sulateltu ylijäämäkiposta kaikenlaista rompetta.
 
Juotoksen jälkeisestä hapotuksesta tullessaan se ei kuitenkaan ollut valmis. Se jäi pyörimään pakkiin ja työpöydälle, osui aina välillä käsiin ja silmiin, muttei koskaan kertonut, mitä halusi kaverikseen.
 
Ajatus muotoutui pikkuhiljaa. Tuohon keskelle, ehkä toiseen sakaraan, istuttaisin kiven. Oikea kivi oli pitkään hakusessa. Hypistelin pakistani opaalitriplettiä, tähtidiobsidiaania, viistehiottua London Blue -topaasia... Mikään ei tuntunut oikealta. Enkä tiedä vieläkään, teenkö sille roikottimen helmistä ja hopeasta, vai tuleeko se roikkumaan pelkkään hopeaketjuun. Saas kattoo minkälainen joutsen siitä isona tulee.

Vaan sittenkin päätin, että pientäkin pienempi tähtiobsidiaani sopii tähän hienosti, vaikka olin sen jo kertaalleen hylännyt. Hionnasta johtuen kiveen muodostuu useampisakarainen tähtikuvio. Tässä kivi vielä puuttuu, istukka on sentään valmiina. Minipikkuiselle, nelimilliselle kivelle oli melko haasteellista tuo kastikan teko, jos en ole vielä muistanut sanoa. Ei vaan auttanut itku markkinoilla. Kivi halusi tähän heti, kun itse ensin keksin, että kenelle tämä riipus tahtoo muuttaa.

Riipus kävi vähän rummussa kovettumassa ennen kiven kiinnitystä. Istutus on tarkoituksella tuollainen erityisen rouhea ja klohmoinen, kivi on kuitenkin hyvin kiinni, ei hölsky eikä helise. Halusin pitää ilmeen kolhittuna alusta loppuun asti.

Kiven kiinnityksen jälkeen tämä vaati ehdottomasti pientä, tai itse asiassa vähän isompaakin, patinoimista.

Osa patinoinnista on poistettu, osa jätetty, ja sydän on käynyt vielä kiillotusrummussa kovettumassa ja vaihtamassa vähän väriään.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun piipahdit - tervetuloa uudelleenkin!
Toivottavasti ehdit jättää puumerkkisi.