Hematiittiriipus

Hematiitti ja romuhopea... Hmmm. Eipä juuri innosta etukäteen ajatellen. Hematiitti on ihan kivaa joo, mutta jotenkin sen on leimannut aurinkorantojen "Osta seitsemän rannekorua kympillä! Special price for you my friend, only today, only for you my friend!" -kauppiaat.

Noh. Tulipa sitten ajankuluksi sulateltua levysoiron päälle jämäkiposta rompetta. Siitä muotoutuikin aika hauska. Mieleeni tuli miehinen rippiristi, mutta ilman sitä ristiä. Sen jälkeen hematiitti olikin ainoa oikea kivivalinta. Onneksi pakistani löytyi yksi sellainen kuusimillisenä.

Ensimmäisen kerran ikinä, koskaan, milloinkaan, päätin putsata tällaisen sulattelujutun mahdollisimman kirkkaaksi. Vähän vastapainoa rosoisuudelle. Eikä tämä välttämättä mikään mieskoru ole. Olen vielä kahden vaiheilla, että joutaako tämä uuteen kotiin (Laita meiliä miunmaunkoru ät gmail piste com jos kiinnostaa) vai koristaako se omaa kaulanalustaa.

Hematiitti pitää jalat maassa ja terveen maalaisjärjen päässä, auttaa keskittymisessä ja poistaa itseasetettuja rajoituksia.