sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Hinkuan viikinkipunosta, sain työkaluja

En ole ikinä, koskaan, milloinkaan syttynyt viikinkipunokselle. Onhan se ihan kaunis, joo-o, mutta siltikään se ei ole ollut mun juttu. Ei ennenkuin Kankaanpään kisällikurssin jälkeen. Siellä päästiin kokeilemaan vähän alkeita kuparilangalla. Himputti, siitä tulikin kivan näköistä.
 
Tässä on punottu vasta vähän alkua. Käsialani tuntuu olevan sellaista Tiukan Tädin tasoa, ja rivitkin kiertää. Mutta ei haittaa. Tällainen hopeisena mulle, kiitos. Hieno esimerkki löytyi äkkiseltään esimerkiksi Jane Myrskyltä.

Heti kurssilta kotiuduttuani Miekkonen pääsi rakentelemaan mulle työkaluja tähän hommaan. Kyllä se vaan on niin kiltti, kun eukolle viitsii kaikenlaista väkertää.
Punomisen apuvälineet
Vetolauta, koot 9,5-4,0mm
Terassilaudan pätkälle löytyi parempaa käyttöä
Ennen kurssia en ollut tajunnutkaan kuinka näppärä apuväline kavaletti on juotoksien tekemiseen. Nyt kun pääsin sellaista pyörivää härpäkettä kokeilemaan, halusin senkin. Ja sain.

Miekkonen otti vähän harrastusvermeitään, rälläköi, hioi ja hitsasi. Vajaassa puolessa tunnissa mulla oli oma kavaletti <3 Se oli vähän korkea, mutta äkkiäkös Miekkonen silpaisi siitä 6cm pois. Nyt mun pitää vielä maalata ja koristella se tietysti oikein tyttömäisesti, että harrastuskarma häviää.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun piipahdit - tervetuloa uudelleenkin!
Toivottavasti ehdit jättää puumerkkisi.