tiistai 23. heinäkuuta 2013

Kankaanpään kisällikurssi2 2013

Harmillisesti en ottanut kameraa aamu-uinnille mukaan viime tiistaina. Oli aika hulppeaa. Vesi höyrysi, +8 astetta lämmintä, varpaat jäässä nurmikolla kävelystä, minä ja kuikat järvessä aamulla ennen viittä. Hieno kurssiviikon aloitus.

Olin viime viikon siis Kankaanpäässä Ari Vuorelan luotsaamalla hopeatöiden kisällikurssilla. Voisin lauleskella että "...Ja meillä kaikilla oli niiiin muuukavaaa...". Puitteet Kankaanpään opistossa ovat tosi hienot. Majoitus on ookoo, sen mitä nyt ehti nukkua, viitisen tuntia yössä. Paikalta löytyy rantasaunaa, järvenlutakkoa, hyvät ruokailut. Oma kokkausmahdollisuuskin olisi ollut. Itse en malttanut käydä lähikaupassa ostamassa edes kahvipakettia aamu- ja iltakahveja varten, sillä se olisi ollut kallisarvoisesta paja-ajasta pois. Seuraavalla kerralla muistan otta mukaan kourallisen kolikoita kaffeautomaattia varten.

Keskimäärin olin pajalla klo 06:00-22:45. Välillä piti poistua pikaisesti syömään ja kaffelle. Hopeapaja oli porukallamme siis tosi kovassa käytössä. Opekin jeesaili pajalla vielä pitkälti opetuspäivän jälkeen, välillä sinne liki yhteentoista. Pojot ja kiitokset siitä!
11 hopeahöperön työpisteet
Oma työpiste levisi pöydän allekin
Porukkamme oli tosi mukava, ihmisiä laidasta laitaan. Pielavedeltä Kokkolan ja Kuopion kautta Helsinkiin, eli aikalailla ympäri Suomen. Kaikkien nimiäkään en oppinut viikon aikana, mutta jokaisen intohimo hopeaan tuli selväksi.

Kuvia kurssitöistä tullee aikanaan Kankurinaitan sivuille, joilta löytyy kaikkien aikaisempienkin vuosien kurssitöitä. Tännekin tipahtelee joitakin huonoja kuvia, sillä kamera sanoi sopimuksen irti kuvaushetkellä. Joudutte/saatte katsella kurssitöiden kuvia varmaan koko syksyn, sillä en halua läväyttää kaikkia yhteen tai kahteen postaukseen. Kaikkien kurssilaisten kaikista töistä ei ole kuvia, sillä kamera tosiaan sanoi yya-sopimuksen irti perjantain päätöspäivänä. Omista tunauksistani sitten tippuileekin kuva tai kaks...

Tässä vähän esimakua tulevasta.
Beadalla oli korvistehdas
Kurssin sisällöstä kerrotaan hienosti:
"Jalometallikorujen valmistusta: ketjun tekoa, punontaa, palmikointia, sahausta, viilausta, filssausta, valssausta, takomista, prässäystä, punsselointia, kiillotusta, juotoksia ja hiekkavalua. Kurssilla on tehty itsenäisesti uniikkikoruja ja ketjuja eri työtapoja harjoittaen."

Että niin kerta. Kurssin päätöskuulustelusta saimme pisteitä tietyillä kriteereillä. Oikea ja nopea vastaus tarkoitti yhtä laatikkoa.

Laatikot olivat täynnä koruntekijän parasta materiaalia. Kiitos Arille tästäkin opista!

Onnittelut, jos jaksoit lukea tänne asti! Tämä täti lähtee nyt väkertämään lamppuhelmiä. Kukahan niistä ehtisi tehdä joskus koruloisia?

2 kommenttia:

  1. On teilla mahtanut olla kivaa! Postauksesta huokui kylla semmosta meinikia siella kurssilla etta pois alta kivet ja mannynkavyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli ihan äärikivaa! Dominikaanisten lomareissu 10v sitten jäi heittämällä kakkoseksi tälle lomaviikolle <3 Tuolla järjestetään kaikkia ihania kursseja, kirjansidontaa, keskiaikaisten kenkien valmistusta, kierrätysjuttuja, kaikkea hienoa.

      Poista

Kiva kun piipahdit - tervetuloa uudelleenkin!
Toivottavasti ehdit jättää puumerkkisi.