Kankaanpäässä tuli heinäkuussa kokeiltua vesivaluakin. Se on kiehtonut ennenkin, mutta kuvittelin siinä olevan jotakin mystistä, enkä koskaan uskaltanut itse kokeilla. Eihän siinä tarvittukaan mitään ihmeellisiä vehkeitä, vain toho, skamolexia, vesiastia ja nahkahanska kuuman suojaksi.
Kaiken luppoaikani käytin vesivalujen tekemiseen. Tulihan sieltä paljon niin sanotusti sutta ja sekundaa, lopputulokseen kun ei voi juuri itse vaikuttaa. Tulee mitä on tullakseen. Uudestaan sulatukseen menevien roippeiden ohella sain tällaista roiskittua.
 |
| Kasa kuppeja ja läimisköitä. |
 |
| Kummallinen viiksieläin ja vielä kummallisempi... joku. |
 |
| Kuppeja |
 |
| Kupit toisin päin lippalakkeina |
Tästä valusta tuli jättiläismäisen kokoinen ja aivan järkyttävän hieno. Se on aivan tismalleen kuin tontun hiippalakki. Tälle lakille kokeilin tehdä niitä tontunpäitä, ettei lakki olisi ilman kaveria. Parka.
 |
| Hiippalakki mahtuu etusormeeni |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun piipahdit - tervetuloa uudelleenkin!
Toivottavasti ehdit jättää puumerkkisi.