torstai 26. joulukuuta 2013

Fold forming -kokeilua

Törmäsin itselleni aivan uuteen tekniikkaan, fold formingiin. Fold forming on 1980-luvulla Charles Lewton-Brainin kehittämä, periaatteeltaan hyvin yksinkertainen levyntyöstötekniikka. Ystäväiseni Metallikässymies oli Lahden jalo- ja korukiviharrastajien järjestämällä päivän kurssilla ja ystävällisesti jakoi idean.

Juutuupista löytynee aiheesta valtavasti videoita, mutta hitaalla mokkulayhteydelläni en lähde niitä tähän etsimään. Astetta tai kahta upeampia taideteoksia löytyy KVG:n avulla, täältä löytyy esimerkiksi 2013 kilpailun parhaita töitä. Linkin takana oleva Origami-rannekoru on miun maun mukainen, toki kaikki ovat hengästyttävän upeita.

Materiaalin miulla oli millisestä ehkä noin 0,7mm:n paksuiseksi valssattu kuparilevy, kun muuta ei ollut kotona tarjolla. Hopeista olisi ollut puolmillisenä, mutta en ihan vielä raaskinut kokeilla sillä.
Wanna-be-perhonen
Takapuolelle jäi vasaran reunasta kuviointia, eipähän ole tasaisen tylsä pinta.
Takapuolelle jäänyt kuviointi
Tämä seuraava oli itse asiassa ensimmäinen kokeiluni. Tein sen tasapäisellä vasaralla, kun muutakaan ei ollut. Koko kappale on tehty yhtenäisestä levyn palasesta ilman juotoksia tai muita kommervenkkejä. Tykkään muodosta kovasti.
Ensikokeilu
Rummussa kupariin tuli jännä, aivan lakkamainen pinta. Lakkaamista en ole itse käyttänyt, sillä teen kuparista lähinna protoja tai uusien tekniikoiden kokeiluja, en niinkään käyttökoruja. Kuparin tuoksu ei sovi herkälle nenälleni :-D
Sääli etten saanut kuparia hopeoitua tähän hätään
Takapuolen levyn taite jäi kauniisti koholle, täydelliseksi lehtiruodiksi suorastaan. Tätä tekniikkaa täytynee harjoitella oikein ajan kanssa ennenkö lähden hopeaa työstämään.
Nurja puoli on siloisa, kun käytetty vasara oli väärä :-)
Onko tämä tekniikka teille ennestään tuttu? Tekeekö mieli edes ihan pikkuisen testata, kuinka tällä syntyy yllätyksiä? Luulen, että olen viettänyt jo tarpeeksi löhöpäiviä kutimien kanssa, joten ehkä saisin itseni koruilupöydän ääreen. Ehkä... Levyn taitetta on valtavan jännä avata, kun ei yhtään tiedä, mitä sisältä paljastuu!

Edith tahtoo lisätä: Pyydän anteeksi, että tämä taitaa näkyä uutena postauksena, vaikkei sitä olekaan. Korjasin 2013-kilpailun sivun, kun linkki oli hukkunut jonnekin.

6 kommenttia:

  1. Metallikässymiäs on kans selvinny jouluista, ihan hyviä me ollaan saatu aikaan noista ja mitä vielä saadaankaan kun tutustutaan tekniikkaan kunnolla ja tehdään työkaluja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä ettei joulu ihan vallan uuvuttanut! Ihan hyvä, että arki alkaa jo - ehkä.
      Keksi ja tee sää työkalut, niin mie ihailen vieressä, jooko?

      Poista
  2. Mielenkiintoista... olisi kyllä kiva kokeilla tuotakin :) Hienot lehdykät teit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä täytyy vähän reenata jossain muiden hommien lomassa. Vaikuttaa kokeilun perusteella tosi mielenkiintoiselta tekniikalta.

      Poista
  3. Ihania! Etenkin nuo lehdet kolahti! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu, lehdet miellyttää miun silmää myöskin. Kaverini Metallikässymies teki myös hienoja herneenpalkoja, ne oli hassun hyväntuulisia ja taidokkaita.

      Poista

Kiva kun piipahdit - tervetuloa uudelleenkin!
Toivottavasti ehdit jättää puumerkkisi.