Joskus iskee jumi, korujumi. Tekisi mieli tehdä koruja, mutta kun niitä ei tule. Silloin ei auta muu kuin tehdä jotain pientä puuhastelua, silmukka- tai kirjanmerkkejä, korviksia, helppoja riipuksia. Tällä kertaa juminpurkajana tarvittiin vihreitä silmukkamerkkejä. Valkoisenkirjava kivi on tuntematon löytö kivilaatikosta, kristalli+vihreä on lasia, vihreän ja violetin kirjava fluoriittia. Fluoriitista tykkään vallan mahdottomasti. Osat ovat korumetallia. Hopeisena olen raaskinut tehdä yhdet ainoat silmukkamerkit.
Nyt tuntuu siltä, että aikapuutoskin helpottaa. Selästä pamahti edellisviikolla vuosien tauon jälkeen välilevy. Pari yötä meni keittiön pöydän ääressä torkahdellen, muutama tunti yössä. Sänky on kuulkaa kiva paikka nukkua, kun sinne pääsi takaisin! Selkä vain tahtoi muistuttaa, että tahtia on välillä hiljennettävä, ei voi aina paahtaa täysillä satanen lasissa. Hyvä muistutus ainakin minulle.
Huih, koitahan parannella selkääs... selkälipu on kyllä jotain niin kamalaa.
VastaaPoistaYritän parhaani. On tropit joilla hevonenkin talttuisi, sähköshokit (tai ehkä se on sellainen tens-laite) ja koiruudet kävelyttämässä. Kyl se tästä, nyt on jo hyvä olla.
PoistaTuo alin setti, ihanat! Toivottavasti selkä paranee pian. Minullakin on kokemusta selkäjumeista, ei ole kivoja ne.
VastaaPoistaPitäähän neuloessa olla silmän iloa, eikös vaan? Ja mielellään työhön mätsäävät silmukkamerkit ja projektipussukka.
PoistaEi ole selkähommat kivoja, ei. Ei näissä muuten mitään, mutta univaje alkaa tulla kun ei ole kahteen viikkoon pystynyt nukkumaan kunnolla :-( Mut rutina sikseen, tää on kumminkin aika pientä loppuviimeeks.
Uuh. Korujumi on niin tuttua täälläkin. Ei sulla paha jumi ole ollenkaan ollut, täällähän on ilmestynyt vaikka mitä ihanaa!
VastaaPoistaMinä olen vetänyt lonkkaa (heh, oman työn, miehen työn (matkoineen 11h/pv) ja kolmen lapsen ja niiden harrastusten kanssa voi varmaan sanoa näin...). Ulkoillut ja monta kirjaa luettna, mutta koruja... Ei ensimmäistäkään ennen torstaita.
Mulle tää jumi tuntuu vuoren korkuiselta, kun työpöydän reunalla ei ole ainokaistakaan korua odottamassa esittelyä. Ennen niitä oli siinä aina kulhollinen. Näillä mennään, vähän hitaammalla tahdilla.
PoistaIhanaa, että olet ehtinyt ulkoilla ja lukea. Lukeminen on niiiin hienoa, kun löytää oikein koukuttavia kirjoja. Sinulla tuo normiarki kuulostaa sen verran vauhdikkaalta, että ota ilo irti kaikista vapaahetkistä. Itsellekin tarvitsee aikaa edes muutaman minuutin päivässä.
Naista tulee mieleen ne mun omat, jotka tilasin. :) Kaytossa ovat ja aina tulee hyva mieli! <3 Kiitos viela!
VastaaPoistaTosi kiva kuulla, että silmukkamerkit ovat aktiivikäytössä! Ei ne taho olla laatikossa piilossa, vaan neuleessa kiinni. Kiitos itsellesi!
Poista