sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Helmeilevää

Vietimme toukokuussa korukurssilaisten kanssa mielettömän kivan päivän Nuutajärvellä Lea Swantzin helmistudiolla. Meillä oli aivan huisin kivaa! Tällä kertaa ymmärrettiin pitää tupakkatauko kerran tunnissa, myös kaikki tupakoimattomat. Pää pysyi paremmin touhussa mukana, ja päivän jälkeen ei ollut totaalisen väsy. Kuinka pienen tikun ja lasimötikän pyörittely voikin viedä kaikki voimat?

Omat helmentekotaitoni olivat unohtuneet vuoden aikana melkein täysin. Ei pyöreitä, ei samanmuotoisia, ei samanvärisiä, ei samankokoisia. Ja omat helmeni ovat varsin... Hmmm... Persoonallisia ja Uniikkeja. Yllättävän mieluisia niistä kuitenkin tuli, vain muutama hassu meni poistolaariin. Mikähän siinäkin on, että helmien kanssa käy niinkuin ravintolassa? Annoskateus iskee: Aina on vieruskaverin tekemät hienoja ja upeita ja kauniin värisiä, aivan täydellisiä. Omat ovat sellaisia ihan kivoja.

Etukäteen olin tehnyt suunnitelman: norsunluuta ja petroolia. Tämä suunnitelma piti, koska kyseisiä värejä miulla oli itsellä mukana, niin en päässyt unohtamaan. Molemmat värit ovat sellaisia, että ne tekevät ennaltamääräämättömiä reaktioita jo yksinäänkin. Koskaan ei voi olla varma mitä uunista putkahtaa. Tällä kertaa sieltä putkahti kauniita pintoja, joskin muodot ovat hyvin erilaisia keskenään, eikä edes säännöllisen mallisia. Vaan ei haittaa, tykkään näistä.


Seuraavaksi tein mustaan helmeen läiskiä valkoisella ja violetilla, ilmankuplan kera tietysti. Rakastan ilmakuplia. Tämän oloisia helmiä miulla on ennestäänkin, näille on tietty henkilö ja koru mielessä.

Ilmakuplajuttusia piti tietennii kokeilla myös valkoisella ja vihreällä. Lasissa vihreä on vaan jotenkin niin kivaa. Turkoosi on toinen ikisuosikkini, mutta jostain kumman syystä en ole tainnut tehdä juurikaan turkooseja helmiä. Miksköhän, en tiiä.

Sitten piti muistutella mieleen, jotta kuinkas kolmiopisteitä tehtiinkään. Ei nämä nyt ole niin justiinsa, mutta oikein raikkaita. Järkyttävää todeta, että taidan tykätä sinisestä, vaikken oikeasti tykkääkään. Tai voiskohan tuon selittää vaalean sinivioletiksi?

Nämä utuiset, sumuiset, pilvihelmet on tehty ystävää ajatellen. Jos teen kolme helmeä, en taatusti saa aikaan kahta samankokoista :-) Voihan jehna. Näistä täytynee tehdä samanpariset eripariset korvikset.

Ainoastaan pari helmeä meni ns hukkalaariin. Raidallisissa kokeilin kierrestringerin (en mie oikeasti tiedä mikä sen nimi on!) käyttöä. En osannut ja valitsin kamalat väritkin. Ja tein helmistä erikokoisetkin. Ja koska meni hermo, niin litistin helmet tuollaiseksi lieväksi lieriöksi. Ou jee. Tuo yksi helmi oli joku kummallisuus. En tiedä, mitä oli mielessä, ei varmaan mitään. Jo ennen uunia tajusin, että toista tai useampaa ei todellakaan kannata tehdä.

Viimeisimpänä monta kuvaa ylpeyksistäni. Lasi on herkkä materiaali. Pyöreät helmet kestävät uunituksen jälkeen melkein mitä tahansa, mutta nämä ulokkeelliset eivät. Tällä toisella tyypillä oli ihana riikinkukon töyhtö päässään. Olin niin innoissani ihastellessani sitä, että pudotin tyypin, niska katkesi ja pää meni hukkaan.

Toisen kaverin olin ilmeisesti uuniin laittaessani kolhaissut jonnekin, sillä toisesta siivestä oli vain tynkä jäljellä. Hän pääsee kylläkin käyttöön, hänen nimensä on Siipirikko.

Viimeisenä päivän viimeiseksi tekemäni helmi. Vika helmi menee yleensä mälväämiseksi, kun ajatus ei enää pysy mukana. Tässäkin on virhe, mutta en kerro mikä se on, koska se on virhe vain omassa päässäni. Sanonpa vain, että kerrankin olen julkisesti ylpeä tekemästäni. Tästä tuli niin hieno.

Näitä lintusia täytyy ehdottomasti tehdä lisää, paljon lisää, eri värejä, kirkkaita ja maanläheisiä. Paljon erilaisia. Uusi reissu Lean studiolle on tulossa, monen ihmisen aikatauluttaminen samaan paikkaan on vain aika tuskallista :-)

Heeei! Toivottavasti oli mukava juhannus. Tässä kaikessa tohinassa lähes unohdin koko jussin. Meillä on pyhät menneet lankoja värjätessä ja puusavotassa, kun kerrankin on useampi päivä vapaata.

10 kommenttia:

  1. Upeita lintuja, mielettömiä!! Niin kuin kaikki sun tekemät helmet, ilmakuplalliset mun suosikkeja myös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kuinka kauniisti sanottu, kiitos!
      Kun ny pääsis sinne studiolle, niin näitä lintuja vois lennellä vaikka ympäri maakuntia.

      Poista
  2. Upeita helmiä. Kyllä noista on syytä olla ylpeä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus kun oppisi promillen osasenkin siitä mitä Lea tekee... Siellä Lean studiolla on ihania helmiä hipelöitävänä ja ostettavanakin. Kannattaa käydä, jos on siellä päin liikkeellä. Tosin studio on pikkulintujen mukaan muuttamassa lasikylästä.

      Poista
  3. Linnut on ihania ja sinisävyiset ja ..kaikki<3

    VastaaPoista
  4. Voi mitä ihanuuksia :) tuo helmienteko pitäs vielä opetella... kun tulis passeli kurssi vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on tosi hauskaa - ja tähänkin jää koukkuun.
      Ei ole maksettu mainos, mutta käsittääkseni Leakin järjestää vaikka yksityiskursseja. Meidän porukassa oli yksi ensikertalainen, ja päivä oli vain muutaman kympin kalliimpi kuin meille pelkille poltinvuokraajille.

      Poista
    2. Pitänee kahtella :) olin jo keväällä menossa, mutta sitten osu samaan syssyyn filigraanikurssi... mikä vei voiton.

      Poista
    3. Mää taas en ole saanut aikaan (=uskaltanut) kokeilla filigraania. Vielä :-)

      Poista

Kiva kun piipahdit - tervetuloa uudelleenkin!
Toivottavasti ehdit jättää puumerkkisi.