keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Keltamosoppaa keitellessä

Oli synkkä ja myrskyinen yö... Ei vainen, oli kaunis kesäkuinen sunnuntai, kun hain ystävältä kukkapenkin täytettä. Tulipa puhetta hänen pihallaan rehottavasta keltamosta, jotta siitä tulee kaunis väri. Ämpäri täyttyi nopeammin kuin äkkiä, ja sunnuntain suunnitelma muuttui: Keltamosoppaa- jee!

Tämä oli eka kerta, kun värjäilin ihan itsekseni. Värjyypaikkana kotikeittiö, vermeinä sähköhella ja kymppilitran kattila, lämpömittarista ei tietoakaan. Keittelin keltamoita parisen tuntia, poistin kasviroippeet ja lisäsin vähän kylmää vettä ja alunan puretusaineeksi. Päätin nimittäin oikoa ja purettaa langan samalla lämmöllä. Toimii kuulemma tämäkin. Nostin vähän lämpöä ja annoin langan olla liemessään tunteroisen verran. Sen jälkeen normaalit huuhtelut asteittain viilenevällä vedellä ja vikaan veteen loraus etikkaa. Päätin kuivattaa langan kokonaan ja pestä sen kevyesti vasta kuivaamisen jälkeen, jotta väri pysyisi mahdollisesti paremmin.

Lankana oli ainoastaan 100g Sandnesin vitivalkoista Sisua, jota olin hamstrannut poistomyynnistä. Ajattelin, että tällä saan todenmukaisen värikokeilun, kun pohjalangassa ei ole mitään väriä. Määrä on toisaalta niin pieni, ettei pilallemeno harmittaisi. Jos taas väri olisi hyvä, niin miulla on hyvä keltamoapaja tiedossa.

Noh. Ei siitä ihan sellaista tullut, kuin mitä sieluni silmillä näin keltaoranssina :-) Ennemminkin keltaisen beessiä... Paitsi mitä enemmän sitä katson, sen keltaisempi ja vähemmän rohkean beessi se on. Kuva tunnetusti valehtelee tässä yhteydessä. Kuvan värit eivät ole sinne päinkään, joten ei maksanut vaivaa räiskiä miljoonia kuvia. Keltamo on vasemmanpuoleisimpana.

Mie tunnetusti innostun joko täysillä, tai sitten en ollenkaan. Arvaattekos kuinka värjäysten kanssa kävi... Keltamosopan jälkiliemeen meni kylmävärjäytymään 100g vitivalkoista Nallea alunapuretuksella. Tämä Nalle pääsi sitten vielä päällevärjäykseen luonnonvalkoisen, ilmeisen huonosti esipuretetun Nallen kanssa.

Päätin kokeilla koivua, vaikka se himoitsemani limenvihreä aika ehtikin tietämättäni mennä ohi. Odottelin, että lehdet kasvavat vähän vielä ja vähän vielä - ja hupskeikkaa, meni jo. Keräsin ämpärillisen lehtiä harsopussiin, kaadoin kattilaan niiden päälle kiehuvaa vettä ja jätin päiväksi muhimaan. Seuraavana aamuna lämmitin liemen pikaisesti uudelleen ja jätin työpäivän ajaksi hellankulmalle muhimaan. Illalla poistin lehdet ja iskin langat tunniksi lämmitettyyn liemeen. Edellisessä kuvassa keskellä on keltamo+koivu ja oikeanpuoleisessa pelkkä koivu. Eipä noissa kahdessa näy livenä juurikaan eroa.

Alkuviikosta on puretettu lankoja sillein ihan oikeaoppisesti. Josko seuraaviin satseihin saisi vähän enemmän väriäkin tarttumaan. Huomasin vain, että miulle kävi köpsösti. Luulin, että miulla on vaikka kuinka paljon valkoista sukkalankaa kotona. Eipäs ollutkaan. Voi ei, on varmaan ihan pakko käydä lankakaupassa...

10 kommenttia:

  1. On toki ihan pakko käydä lankakaupassa :-D Tykkään noista väreistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos käyntikehoituksesta. Menen ehkä jo tänään :-D
      Mä alan myös pitää noista väreistä, oikein kovastikin. Rakastan räikeitä värejä, joten luonnonvärit vaativat vähän totuttelua. Taikaliemikokeilut jatkukoot!

      Poista
  2. Pari vuotta sitten minäkin hurahdin värjäilyyn sata lasissa. Se oli kivaa ja jokainen värjäystulos oli jotain beessiä... (Mun mielestä beessi ei ole väri ollenkaan) Lupiinista tuli kiva limenvihreä vielä koivukauden jälkeenkin. Kokeileppa sitä! Hyvää Juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaapa mitä miulla on liossa? Yhdessä saavissa on lupiinin kukkia ja toisessa lehtiä+varsia. Jännittävää!
      Kivaa juhannusta sinulle myös ja Tassulle affenoita!

      Poista
  3. Kauniita sävyjä ja erittäin jännittävä kokeilu!

    Ihanaa juhannuksenaikaa sinulle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän ne ovat tämmöisiä rohkean beigejä, mutta josko jonkun tumman värin kanssa opettelis vaiks kirjoneuletta... Sitten joskus :-)

      Poista
  4. Tätä lisää! Värjäys on ihanaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Stay tuned! Jatkoa on luvassa, varmaan riesaksi asti.

      Poista
  5. Kiitos tästä postauksesta! Tätä värjäystä aion kokeilla ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollos hyvä! Näitä värjäyksiä on nyt tullut harrastettua, lisää postauksia seuraa... Erittäin mielenkiintoista puuhaa. Kotikeittiössä tämä ei tietenkään ole niin valtavan tehokasta, mutta ei kai aina tarvi tehokas ollakaan.

      Poista

Kiva kun piipahdit - tervetuloa uudelleenkin!
Toivottavasti ehdit jättää puumerkkisi.