torstai 24. heinäkuuta 2014

Karanneet lupiinit

Juhannuksen tienoilla tyhjäsin lankakaappia ja sain sijoitettua itselleni ylimääräiset kerät uuteen kotiin. Lankoja viedessäni bongasin kaverin aidan takana valtavan määrän lupiineja. Ne eivät olleet ihan villejä kuten laulussa, olivatpa vaan karanneet omille teilleen. Kaveri manasi, että täytyy lähteä niittämään niitä ennenkuin ehtivät siementää.

Eikös mitä! Sain luvan auttaa lupiinien hävityksessä ja nyhdin itselleni kaksi muovikassillista sinisiä lupiinin kukkia. Vaihdossa sain myöskin vähän valkoista Nallea ja Seiskaveikkaa, joten pääsin testaamaan värin heti. Illan suunnitelma meni siis välittömästi uusiksi. Värjyyhommissa käy kuulemma usein näin; silloin on värjättävä, kun on materiaalia tarjolla.

Iskin kattilan täyteen vastakerättyjä kukkia ja vettä perään niin että kukat peittyivät. Keittelin kukkia tunnin verran noin 80 asteessa. Siivilöin kauniin violetin liemen, lisäsin vettä kattilan täydeltä, liottelin kuumaan vesitilkkaan alunaa 10g/100g lankaa ja kippasin sen liemen joukkoon. Iskin esilämmitetyt langat (reippaasti suoriltaan 250g) kattilaan ja nostin lämmön takaisin 80-85 asteeseen.

Aluksi lanka näytti merellisen sinivihreältä. Puolen tunnin jälkeen kippasin kattilaan tavallista ruokasoodaa, päätin kokeilla kuinka se toimisi. En tiedä mistä kidesoodaa saisi, eikä sitä tähän hätään olisi mistään ehtinyt hankkiakaan. Värjyyhommat kun pitää tehdä heti-nyt-justiinsa. Soodan lisäyksen  jälkeen lanka näytti muuttuvan harmaaksi.

Tunnin keittelyn jälkeen lanka oli jälleen kylmänvihreää, oikein todella kauniin väristä. Jätin langat liemeen jäähtymään seuraavaan päivään asti. Vasemmalla alkulanka oli kirkkaanvalkoista Nallea, oikealla luonnonvalkoista Seiskaveikkaa.

Seuraavana aamuna huuhtelin langat, viimoisena etikkavedellä. Väri oli pysynyt todella kauniina, kylmän vihreänä. Mä tykkäsin kovasti! Samalla iskin harsopussiin loputkin kukat edellisten jämien kanssa, lämmitin käytetyn ja jäähtyneen liemen ja kippasin sen saaviin uuden kukkasatsin päälle. Ajatuksena oli lämmitellä keitosta aina välillä uudelleen ja liotella kukista kaikki irti.

Tämän satsin tein vähän toisin. En käyttänyt ruokasoodaa. Löysin myöskin Luonnosta väriä lankoihin -kirjasta ohjeen, että ensin suljetaan villan suomut etikkavedellä, ja vasta sitten huuhdotaan ylimääräinen väri pois. Tällä systeemillä langasta tuli tummempi ja hieman sinisempi. Eka oli kuitenkin mun suosikki, vaikka tästäkin tuli oikein kaunis! Vasemmalla pohjana jotkut harmaankirjavat jämät Nalle Luontopolusta (oisko ollut tuohi tai joku semmoinen), oikealla luonnonvalkoinen Seiskaveikka.

Aikamoista puljaamistahan tämä värjäys on etenkin näin sisätiloissa, mutta kattilasta nousevat värin tekevät hommasta vaivan arvoista. Ihanaa, että ihmisellä on loma kerran vuodessa, niin voi tunata tällaisia vähän vaivalloisempiakin juttuja!

8 kommenttia:

  1. Mahtavia värejä, etenkin tuo ylempi satsi on minun makuuni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama vika Rahikaisella. Sääli että värien toistettavuus ei ole kaksinen. Näiden jälkeen kattilasta on noussut keltaisen vihreää, vihreän keltaista, kellertävää ja vihertävää... Vaan yritys jatkuu - tää on kivaa.

      Poista
  2. Ihania värejä! Tuota en olekaan koskaan kokeillut, olen värjännyt vain kool-aidilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mie meinasin viimekesänä kokeilla kool-aideja ja puhuin siitä ystävälle. Hän hoopotti miut kasviväreihin, ja tälle tielle jäin. Värit eivät tietystikään ole niin voimakkaita kuin kool-aideilla tai jollain happoväreillä tms, mutta kivan luonnonmukaisia.

      Poista
  3. Ihanan vihreitä! Itsekin perehdyin toissa päivänä ensimmäistä kertaa kasvivärjäyksen saloihin ja sehän koukutti heti... :)

    http://breltsu.blogspot.fi/2014/07/jotain-vanhaa-jotain-uutta-jotain.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, olittepa saaneet kivoja värejä aikaan! Tähän hommaan jää kyllä kiinni, tää on yllätyksellistä ja hauskaa - joskin aikaavievää - puuhaa. Mie yleensä saan vaan värin kerrallaan aikaan, kun yksin tunaan keittiökattilan kera, mutta kivaa sekin on. Toki kavereiden kanssa vielä kivempaa!

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Nämä ovat hienoja poikkeuksia, kun ovat niin puhtaanvihreitä. Saas kattoo mitä näistä tulee - vai sukat :-)

      Poista

Kiva kun piipahdit - tervetuloa uudelleenkin!
Toivottavasti ehdit jättää puumerkkisi.