torstai 7. elokuuta 2014

Karanneet lupiinit

Tää hurahti tähän värjyyhommaan nyt ihan kokonaan. Sorry, kyllä korujakin tulee aina välillä. Tämä kesäaika vaan on niin otollista värjyille, etten voi antaa mennä ajan ohi.

Puhelin värjärikaverini kanssa siitä, että koivunlehtien ärjynvihreä aika ehti mennä miulta tänä vuonna ohi. Sekä kaveri että Susu vinkkasivat, että lupiinin varsista ja lehdistä pitäisi tulla melkoisen kirkasta vihreää. Eikös mitä, kävin hakemassa myöskin ne varret, joista olin aiemmin nyysinyt kukat. Niitä riittikin ihan kuivaukseen asti, jee!

Liottelin varsia 1,5 vrk vedessä, kun muut hommat tulivat tielle. Sen jälkeen keitin kunnolla poreillen lupiinisoppaa tunteroisen verran. Teen varmaan jonkin aivan kaamean etikettivirheen, kun keittelen kamat harsopussissa. Kaikissa ohjeissa sanotaan, että liemestä siivilöidään kasvinosat pois ja silleen, vain jotkut harvat ainekset suositellaan keittelemään pussissa. Mä tungen kymppilitran kattilaan pussissa niin paljon kasveja kuin kattilaan mahtuu, täytän (liotus)vedellä ja keittelen. Keittelyn jälkeen nostan pussin rutisteltuna pois ja lisään kattilaan tarvittaessa pari litraa (liotus)vettä. Tällöin liemen lämpö tippuu sopivasti (80->60asteeseen) lankoja ajatellen. Tosin mulla on kutina, että ehkä ekaan satsiin kannattaisi iskeä maksimissaan 100g lankaa noin niinkuin alkuun, että lankoihin saisi jotain väriäkin... Olen tainnut vähän ahnehtia.

Tällä kertaa halusin kokeilla värjäystä siten, että veivasin langat niin suurelle vyyhdille kuin puissani tilaa riitti. Kiinnitin pasmalangat normaalisti. Vaan sitten kiersinkin vyyhdin sellaiseksi nyssäkäksi, millaisena osa 'kaupan langoista' tulee. Esilämmitin langan tällaisena ja kippasin sen liemeen, johon olin lisännyt alunan.

Lämpöä nostaessa iski kova epäilys. Väriä ei tarttunut juuri ollenkaan, ja soppaan tuli ihmeellisiä hituleita, jotka vajosivat kattilan pohjalle. Muu liemi oli aivan kirkasta, hieman ruskeanvihervää. Lämmittelin liemen hellankulmalla vielä illalla uudelleen, ja jätin langat jäähtymään kattilaan yön ajaksi. Jotta katastroohvi olisi taattu, iskin kattilaan Nallen ja Seiskaveikan lisäksi vielä 50g esipuretettua vitivalkoista Sisua yöksi.

Kyllä pettymys oli suuri, kun katselin lankoja aamulla. Ärjynvihreästä ei ollut tietoakaan. Missä se lähes neonvihreä oli, mitä kaikki tuntuvat saavan esille? Tai se turkoosi, jota löytyi Anne-Marin langoista? Mun kattilasta nousi vaan voimakkaan keltaista. Liemessä oli ärjynvihreitä hituleita, miks se väri oli sinne mennyt eikä lankoihin, kysynpä vaan.

Kierretyistä vyyhdeistä ei tullut kummoisiakaan. Tummemmat kohdat näyttävät lähinnä likatahroilta. Pienestä Sisu-vyyhdistä tuli kauniin, kylmän tipukeltainen. Kuva alla ei todellakaan toista väriä oikein.

Seiskaveikka lähti uudelleen pataan, melko huonolla menestyksellä tosin. Noita kahta muuta vielä makustelen hetken. Kunhan pettymys haalenee, niin mokomat alkavat näyttää aika ärstyn kivoilta. Onhan tuo keltainen sinänsä tosi kaunis ja kovin voimakas, mutta kun se ei ole se vihreä... Näihin ylläripylläreihin kuulemma saapi tottua, kattilasta nousee juuri sitä mitä sieltä nousee! Ystävä sai lupiinilla kaunista hiekanruskeaa...


Edith-täti haluaa ennen postauksen julkaisemista vielä kertoa, että kirkuvan keltaisista vyyhdeistä on tullut suosikkeja. Ne eivät kylläkään näytä ollenkaan kasvivärjätyiltä, vaan lähinnä neonväreiltä :-)

16 kommenttia:

  1. Aika hyvän keltaisia lankoja olet saanut värjättyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niistä tuli aika kivoja, sitten loppujen lopuksi.

      Poista
  2. Kasviväreissä parasta on yllätyksellisyys. Nokkosesta piti saada vihreää, tuli keltaista. Raparperista piti tulla vihreää, tuli keltaista jossa seassa oli vihertävän harmaata. Matarasta piti tulla punaista, tuli ruskeaa .Siankärsämöstä piti saada keltaista, tuli vihreää jne jne. Jos lankoihin jäänyt väri on edes jokseenkin tasaista niin silloin voi sanoa onnistuneensa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana/"ihana" kuula, että muillakin kertyy vihreän keltaisia, keltaisen vihreitä, rusehvan vihreitä, vihrevän ruskeita ja semmoisia värejä :-) Onneksi kaikille näille löytyy käyttöä, ja sopivathan ne todellla hyvin toisiinsa.

      Muutama tosi makea yllärikin on tullut tämän kesän aikana, mutta niistä tipuskelee raporttia sitten joskus ja jouluna, pikkuhiljaa.

      Poista
  3. Kaunis keltainen. Tosin se tavoiteltu kirkkaanvihreäkin olisi taatusti ollut kaunis :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tehdään sitä vihreää ensi kesänä :-) Veljenpojan lempparivärit ovat keltainen ja vihreä, joten pitää saada yhtä ärjyn vihreää, niin tyyppi saa jotain kivaa.

      Poista
  4. Nätti keltainen.
    Pitäs minukin elvyttää tuo kasvinväräys into. On vain tämä kuuma kesä rasittanut liian paljon.Huokaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä into tulee selvästi kausittain. Värjyy on kesähommaa ja kutiloiminen ja korut talvihommia. Paitsi näiden kaikkien värjättyjen lankojen neulomiseen menee mun tahdilla aika monta talvea :-D
      Toivottavasti kelien viileneminen helpottaa pian!

      Poista
  5. Keltaista talven pitkiin pimeisiin iltoihin puikoille! :) Ei kun uusi yritys!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, nää on sellaisia ihanan kylmän keltaisia, talvisia aurinkoja. En käsitä, miksen muka ole erityisemmin pitänyt keltaisesta. Nyt ainakin on tykättävä :-)

      Poista
  6. Kauniita sävyjähän nämä kaikki on! Sopivaa seuraa vaan niin ei tunnu liian keltaiselta :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai sit mä vaan korostan keltaista. Teen vaikka mustan kanssa amppariraitoja tämän kesän kunniaksi. Ommeinaa noita piikkipyllyjä riittänyt riesaksi asti. Mieluummin ottaisin ne sukissa kuin koirien nahkassa.

      Poista
  7. Mielenkiintoisilta näyttävät nämä lankavärjäyshommat...Yllätysmomentit on ekstraa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen vakavasti tätiäänellä: Älä kokeile tätä kotona. Jos annat tälle hommallre pikkusormen, se vie koko käden ja eukonkin mukanaan. Tämä on vaarallista.

      Poista
  8. Mun mielestä noi keltaiset on tosi kauniita. Keltainen väri parantaa oppimistuloksia kuulemma... Jos se vihreä tulee lupiinista alkukseällä? Mä värjäilin lupiinilla joskus toukokuun lopulla ja limevihreää tuli. Joka tapauksessa keltainen on pal parempi ku rohkea beessi!
    Ai niin - sit joskus huomasin et värit syvenee vielä pari päivää värjäyksen jälkeenkin. Vai kuvittelenko vaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kuvittelen sitten samalla lailla kuin sä. Miunkin mielestä värit muuttuvat. Ja ihanasti ihmismieli toimii: niistä alunperin muka-kamalista tuleekin parissa päivässä tosi hienoja.

      Ens vuonna kokeilen tuota lupiinia aikaisemmin, nyt olin vasta Jussina liikkeellä, se oli varmaan vähän myöhään. Jos sun tunnusväri on rohkea beesh, niin miun tunnusväri on kellervän vihervä :-) Hyvä me!

      Poista

Kiva kun piipahdit - tervetuloa uudelleenkin!
Toivottavasti ehdit jättää puumerkkisi.