torstai 14. elokuuta 2014

Mesiangervo tuoksuu

Jo aikaa sitten loppuneella lomalla oli aikaa nautiskella ja toimia kaikissa asioissa hitaasti ja rauhassa. Mikä sopiikaan tunnelmaan paremmin kuin noitaliemien keittely. Tosin fiilis on himppasen eri, josko värjää kotikeittiössä induktioliedellä kuin jos olisi rannassa vesipadan ääressä hääräämässä. Joka tapauksessa oli ihanaa keitellä yön yli lionnutta, hyväntuoksuista mesiangervolientä tuntikausia.

Mesiangervosta pitäisi tulla alunapuretuksella keltaista. Tsekkaamani kirjan kuvassa lanka näytti kylläkin enemmän räväkältä hiekanruskealta, mutta päätinpä testata kuitenkin, kun angervot oli kerran jo kerätty ja liotettu.

Liemestä tuli kummallisen punaruskeaa. Päätinpä kerrankin olla fiksu, ja heitin joukkoon pari pätkää aiemmin lupiininvarsilla värjäämääni keltaista lankaa. Tästä taputtelin itseäni olkapäälle testin jälkeen, etten tuhonnut päällevärjäyksellä ihan kaikkia lankojani... Loppuviimeeksi heitin kattilaan päällevärjäykseen yhden 150g vyyhdin Seiskaveikkaa.


Mie en mitenkään keksi, kuinka tätä väriä voisi kuvailla kauniisti ja positiivisesti. Sanonpa siis suoraan, että kattilasta nousi kertakaikkisen kaamean ruman värinen lanka. Yöks. Se ei ole vihreä, se ei ole ruskea, se ei todellakaan ole keltainen. Kaikkein eniten olen pahoillani siitä, että tämä lanka on menossa kaverille, jolta sain nuo aiemmin keittelemäni lupiininvarret. Olen tosi pahoillani, toveri!

Näitä värjäyksiä tänne nyt tipahtelee pikkuhiljaa viikko toisensa jälkeen. Pääosan värjäilyistä olen tehnyt kesä-heinäkuussa, mutta kun Sillä Jollain ei ole ollut aikaa kirjoitella postauksia. On tässä kesällä koruiltu ja kutiloitukin kaiken hikoilun ohella, mutta dokumentointi joutuu odottamaan viileämpiä kelejä.

14 kommenttia:

  1. Värjäys on kuulemma aika arvaamatonta puuhaa. Jospa langan saaja kuitenkin tykkäisi väristä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaamattomuus on kyllä tämän homman suola ja sokeri. Kaupasta saa tasaväristä ja tietynlaista, tällaista ei ole kellään muulla. Luulen kyllä, että saaja tulee tämän kanssa toimeen, hän ei ole yhtä värirajoitteinen kuin minä :-D

      Poista
  2. Mutta, voihan tuosta langasta olla iloakin,kun sen jonnekin toisen värin sekaan sovittelee.Ei nyt niin kovin ruma kuitenkaan.
    Yllätyksiä elämä täynnä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonkun toisen värin kanssa varmaan toimii ihan ok, vaikka sellaisena yhden kerroksen raitana :-) Olet kiltti, kun sanot ettei tämä ole ruma!

      Poista
  3. Minusta tuo on ihan onnistunut väri :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin meillä on erilaisia makuja, Lotta :-) Omaan silmääni tämän ei tarvitsisi olla kuin häivähdys erilaista, niin tämä olisi kiva. Se on pienestä kii.

      Poista
  4. Hei kamoon, ihanaa 70-luvun tyylistä retroa ;)
    Mä tykkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, jos tää ei olis menossa muualle, niin laittaisin heti sulle postissa :-)

      Poista
  5. Ei toi musta mikaan paha ole. Paljon on immeisia joille juuri tuollainen vari olisi hyva. :) Mie tiedan ainakin yhden kaverin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onks se se sama nainen, joka tykkää pinkeistä hopeasydämistä ;-)

      Poista
  6. Minulle tulee tästä mieleen elokuinen, jo korjattu viljapelto!

    Minun ruudultani katsoen väri näyttää okralta, ei ollenkaan hullummalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okra kuulostaakin paljon kivemmalta. Muistan yhden ystävän, joka vihasi ruskeaa. Mut väri oli hyvä, jos se olikin okra :-D

      Poista
  7. Piti oikeen tulla kattoon ku Blogikuvaaja huikkas pöydän toiselta puolelta et MiunMaun on selvästikin saanut aikaan beessiä ;) Värjäyksen suolaa ja sokeria...Mun luonnonväreillä värjätyt on tähän mennessä kaikki ollu beessin eri sävyjä (paitsi kevätkoivu ja lupiini). Mut aina se homma on yhtö hauskaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskuus ja yllätys ovat nimenomaan ne jutut. Ystävä sai juuri purettamattomaan lankaan paljon voimakkaamman värin kuin esipuretettuun. Ikänsä värjännyt värjäysopekaan ei osannut kertoa mistä sellainen voisi johtua. Aivan ennalta-arvaamatonta siis.

      Nyt mua naurattaa, ihana Blogikuvaaja. Rohkea beeeshh (kuuluu lausua sillein venyttäen ja suhisten), niinkuin meilläpäin tavataan sanoa. Se on samaa sarjaa iloisen harmaan kanssa.

      Poista

Kiva kun piipahdit - tervetuloa uudelleenkin!
Toivottavasti ehdit jättää puumerkkisi.