Nämä värjäyspostaukset kulkevat näköjänsä hitupikkuisen jälkijunassa. Tämä värjäyspäivä pidettiin ihan heinäkuun viimeisinä päivinä. Nämä padat tuntuvat melkein omilta, kun olemme Miekkosen kanssa järkänneet ystävälle niistä kolme. Yksi käytiin jopa irroittamassa pesuhuoneen seinästä ja laatoitettiin sen jälkeen hakujäljet piiloon. Kaksi pataa haalittiin muualta ja annettiin ne tietämättämme häälahjaksi.
Seurana oli hyvä ystävä. Ylimpinä assistentteina oli kaksi sylimussukka-apuria. Stabyt hakivat suukkoja, heitättivät leluja, kinusivat vesisuihkuja. He olivat siis koiramaiseen tapaan hyvin valloittavia poikia.
Kaikki neljä pataa olivat käytössä. Ystäväinen oli jo esikäsitellyt osan kasveista, ja langat olimme purettaneet etukäteen. Päivän pääaiheena oli krappi. Muita värikasveja olivat vadelma, horsma ja sinipuu. Pikkukattilassa sisällä testasimme vielä tarhakäenkaalia.
Tässä omat päivän aikana värjäämäni langat.
Kuten tuloksista näkee, oli tahti hyvin rauhaisa ruokataukoineen ja ukkoskuurojen välttelyineen. Päivälle osui yksi kesän voimakkaimmista ukkosista. Värjäysten jälkeen lilluttiin poreammeessa (joka ei ihan näy kuvan punaisen rakennuksen nurkalla) niin kauan, että muistutin valkoista jättiläisrusinaa. Ikinä maailmassa varpaiden päällisnahka ei ole ollut rytyssä, ei ennenkuin nyt :-) Seuraavassa värjäyspostauksessa tulloopi sitten tarkempaa tietoa ja parempia kuvia langoista.
Seurana oli hyvä ystävä. Ylimpinä assistentteina oli kaksi sylimussukka-apuria. Stabyt hakivat suukkoja, heitättivät leluja, kinusivat vesisuihkuja. He olivat siis koiramaiseen tapaan hyvin valloittavia poikia.
Kaikki neljä pataa olivat käytössä. Ystäväinen oli jo esikäsitellyt osan kasveista, ja langat olimme purettaneet etukäteen. Päivän pääaiheena oli krappi. Muita värikasveja olivat vadelma, horsma ja sinipuu. Pikkukattilassa sisällä testasimme vielä tarhakäenkaalia.
Tässä omat päivän aikana värjäämäni langat.
Kuten tuloksista näkee, oli tahti hyvin rauhaisa ruokataukoineen ja ukkoskuurojen välttelyineen. Päivälle osui yksi kesän voimakkaimmista ukkosista. Värjäysten jälkeen lilluttiin poreammeessa (joka ei ihan näy kuvan punaisen rakennuksen nurkalla) niin kauan, että muistutin valkoista jättiläisrusinaa. Ikinä maailmassa varpaiden päällisnahka ei ole ollut rytyssä, ei ennenkuin nyt :-) Seuraavassa värjäyspostauksessa tulloopi sitten tarkempaa tietoa ja parempia kuvia langoista.