Tässäpä tulisi niitä viime viikolla lupaamiani tuloksia heinäkuun kimppavärjäyspäivältä. Kaikki langat oli valmiiksi esipuretettu alunalla. Langat lilluivat lämpöisissä liemissä tunnin verran, paitsi krapin jälkiväri, joka sai kylpeä haalenevassa liemessä päivän-pari. Lopuksi langat huuhdeltiin muutamissa koko ajan viilenevissä vesissä. Ihan viimeiseksi vyyhdit pääsivät vielä etikkakylpyyn.
Kuivuneet vyyhdit pesin vielä tapani mukaan pikapesulla koneessa, ja huuhteluaineeksi laitoin tilkkasen etikkaa. Uuden kuivattelun jälkeen vyyhdin langat uudelleen ja laitoin takaisin vanhan vyötteen lisättynä värjäyskasvilla. Miun oli pakko kehittää joku systeemi, millä pysyn kärryillä kustakin langasta. Tämä systeemi tuntuu hyvältä, ja vyyhdit näyttävätkin kauniilta. Se on kuulkaa tärkeä asia se. Mutta nyt kuvien pariin.
Nämä molemmat vyyhdit olivat alunperin vitivalkoista Nallea. Etummaisen vyyhdin värjäsin krapilla ihan sinällään. Taaempi vyyhti oli ensin puoliksi värjätty keltasauramolla, ja se pääsi kokonaisuudessaan krappiin. Kauniit värit, tykkään krapista.
Etummaisen vyyhdin olin alunperin värjännyt 2/3 keltasauramolla, ja nyt upotin toisesta päästä 2/3 krappiin. Siitä tuli oikein varoitusmerkkiväri - hieno kuin mikä; keltaista, punaista ja oranssia. Taaempi vyyhti oli värjätty myöskin keltasauramolla, ja se pääsi kokonaisuudessaan krappiin. Väristä tuli todella kauniin oranssi.
Tottahan krapista piti ottaa kaikki ilo irti. Valkoista ja kirjavaa Hjerte Sock 4:ää pääsi krapin jälkiväriin. Kaverukset uiskentelivat viilenevässä padassa päivän tai kaksi. Kaunis, lämpimän ruskea väri. Tykkään kovasti tästäkin.
Nämä kaverukset ovat lähtöjään valkoista Nallea. Etummainen oli maitohorsmapadassa ja takimmainen vadelman ja rautaritelikön kanssa lämmittelemässä. Kuva jotenkin valehtelee tuon vatun osalta. Väri on vihreämpi, sellainen punasipulimainen enemminkin. Näistä tuli ihan ookoo värit, mutta en taida toista kertaa vaivautua näiden värien takia.
Vattuversioon tuli riteliköstä hauskoja, violetihtavia läikkiä. Yritin pyöritellä vyyhtiä jotta olisin saanut 'virheitä' enemmänkin, mutta ei niitä sitten loppuviimeksi paljoa tahtonut tulla. Sääli.
Tämä valtavan kaunis, hieno, upea, pysäyttävä vyyhti oli alunperin valkoista Nallea tämäkin. Ensin se kävi keltasauramossa. Sen jälkeen vyyhdin toinen pää pääsi sinipuuhun. Ihan loppuviimeksi kastoin värien vaihtokohtaa hieman syvemmälle sinipuuhun ihan hetkeksi, jolloin sain vaihtokohdan vihreäksi. Tästä tuli aarre. Mielenkiinnolla odotan kuinka tämä neuloutuu.
Ihan viimeksi keräilimme ja keittelimme vielä kattilallisen tarhakäenkaalia. Se olikin jännä tuttavuus. Odotin vedenvihreän, vaalean sinisen ja harmaan kirjavaa lankaa. Tässä ystävän letissä näkyy, kuinka marjapuuron värinen lanka alkaa muuttua pian sinervämmän sävyiseksi.
Nämä molemmat vyyhdit olivat alunperin valkoista Nallea. Ne on kuvattu monen päivän kuivamisen ja värinmuutosodottelun jälkeen. Ne oli puretettu samassa erässä, samalla aineella, samalla tavalla, keitetty samassa liemessä saman aikaa, huuhdottu yhtäaikaa samoissa vesissä - ja näin eri värisiä niistä tuli! Ainoa mahdollinen ero on voinut olla alkuperäisessä värjäyserässä, mutta sitä en pysty sanomaan jälkikäteen, kun vyötteet ovat menneet moneen kertaan sekaisin.
Vaan kyllä meillä oli mahdottoman kiva päivä. Näistä langoista saa kutiloitua monen monta sukkaparia tai vaikka jokusen huivinkin. Vai pitäisikö sitä suunnitella välillä pipoja tai säärystimiä? Äääh, taidan vaan ihastella niitä vyyhdeillä ainakin vuoden tai pari :-D