Viehkot mustikat

Ajattelepa sinisenmustaa marjaa, kirkkaan vihreitä lehtiä, kauniin loppukesän lämpöä, auringonvaloa siilautumassa puiden läpi. Metsäpäivän päätteeksi mustikkamaitoa, mustikkapiirakkaa, mustikkakukkoa... Voi sentään, tahdon kesän tänne.

Tähän rannekkeeseen vaan piti saada aikaisemmin tekemiäni lamppuhelmimustikoita. Ne ovat yksinkertaisesti niin söpöisiä ja kolme oli vielä omaa paikkaansa vailla. Lisäsin vielä pitkän pätkän jotain kuningasketjun muunnosta, mahtaisiko olla prinsessaketjua.

Tämä ranneke jotenkin vaati aivan yhtä säihkyvät korvikset kaverikseen. Korviksissakaan ei saisi olla mitään pientä ja huomaamatonta, vaikka oikea metsämustikka välillä osaakin piilotella.

Tästä tuli hauska setti. Kaulakorua nämä eivät kaverikseen halunneet, joten en sitten sellaista väkisin yrittänyt tehdä :-)

Saatanpa hiljentyä nyt muutamaksi päiväksi joulun viettoon. Vähän neulomuksia, vähän lukemista, metsäulkoilua pappojen kanssa, tätsäilyä, saunomista, hyvää tsyömää. Toivottavasti aurinko jossain kohtaa pilkahtaa sen verran, että saan maailman toiseksi parhaasta joululahjasta kuvia. Se paras ja hienoin ja kaunein ja upein on jossain postipaten jemmassa vielä pitkälle ensi viikkoon.

Oikein mukavaa ja rauhaisaa ja iloista Joulua! Sydämessä oikein läikähtää, kun muistan kaikkia ihania kommenttejanne. Kiitos teille, että olette.