sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Huivineulalle käyttöä

Jossain vaiheessa näytin täälläkin neulomani hartialämmikkeen, joka ei ollut itselleni ihan istuva. Sille löytyikin uusi, parempi koti. Koska toivoin, että lämmike menee ihan oikeasti käyttöön, piti siihen väkästää huivineula.

Vanha hopeinen ruusulusikka pääsi taas uusiokäyttöön. Sahasin varren katki, jyrsin pesään pari reikää varresta tehtyä neulaa varten, ja nimikirjaimet toki jyrsin myös. Satinoin pesäosan ja patinoin koko systeemin. Neulaa voi käyttää ihan yksinäänkin, jos haluaa keveämmän version.

Tämä vaatii vielä vähän kehittelyä, mutta ekaksi versioksi tästä tuli ihan hienosti toimiva. Toivottavasti silkkipitoinen neulehuivi pääsee paljoon käyttöön.

Itselleni halusin tehdä huivineulan myöskin. Sen halusin olevan niin yksinkertainen ja pelkistetty kuin mahdollista. Otin mallia joskus näkemistäni vanhoista soljista. Kaksmillisestä hopeasta tuli ihan hyvä. Mua ei olisi kyllä haitannut, vaikka olisi ollut tukevampaakin tavaraa käytössä.

Molemmat kaverit yhes koos:

20 kommenttia:

  1. No jeps, kyllä lusikasta saa vaikka mitä kun on mielikuvitus rajana, mahtava idea, upea toteutus! Enemmän mun makuun on kuitenkin tuo yksinkertainen solki idealla tehty, se on tyylikäs :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sehän se, kun mun mielikuvitus on niin rajallinen. En osaa kuvitella mitään, vaan mun pitää tehdä kaikki valmiiksi asti että tiedän mitä olin tekemässä :-D

      Poista
  2. Kauniita molemmat, Olet kyllä taitava:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, Päivikki. Molemmille on paikkansa.

      Poista
  3. Onpa mahtava idea lusikan uusiokäyttöön! Kumpikin solki on tyylikäs vaikka ovatkin hyvin erilaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan täysin eri maata nämä kaverukset, kyllä vaan. Vaan on hauska välillä yllättää itsensäkin, kun ikuna ei tiedä mikä lopputulos tulee olemaan.

      Poista
  4. Kauniita, kumpainenkin. Mutta kyllä tuo ruusuinen vie voiton. Itselläkin on noita ruusulusikoita, mutta jostain syystä en ole ainakaan vielä raaskinut ruveta niitä katkomaan/vääntelemään koruiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla taas lusikat ei taivu iukeaan käyttöönsä, ei millään. Mä olen pilkkonut palkintolusikoita, kirpparilusikoita, sukulaisilta ja tuttavilta saatuja lusikoita ja -huh- lahjaksi saatuja lusikoita.

      Poista
  5. Hienoja molemmat :) yksinkertainen vetoaa enemmän yksinkertaiseen. Mun on pitkään pitäny hopeasta vääntää semmonen iso hakaneula, vois olla kans veikee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaahan vaan, miksi tein itselleni tuon rinkulaversion... ;-)
      Semmoinen hakaneula olisi vinkeä. Tee pikimmiten, jooko?!

      Poista
  6. Siistiii!!! Molemmat on niin onnistuneita<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, Eila! Kummallekin makunsa mukaan, niin tässä kävi.

      Poista
  7. Meikä-yksinkertaiselle myös yksinkertaista - tuo pyöreä sileä solki on tyylikäs,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä hommassa huomasin taas, että joskus yksinkertaisen tekeminen ottaa paljon enemmän työvaiheita ja aikaa. Mut sitähän ei lasketa, lopputulos ratkaisee!

      Poista
  8. Ai, miten hauskoja! Ruusulusikkajutussa viehättää monikäyttöisyys ja yksinkertainen on vaan yksinkertaisesti siisti. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kivasta kommentista! Tykkään siitä, että samaa asiaa voi käyttää eri tavoin, tässä se toteutui. Tarkoitus oli ympätä tuohon pesäosaan vielä riipuslenkki, mutta ei siitä tullutkaan riipuksen näköinen, ei ollenkaan :-/ Jäi sitten ilman lenkkiä.

      Poista
  9. Aivan ihana tuo lusikkaneula, niin koruna kuin ideanakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus tekee pahaa pilkkoa vanhoja lusikoita, jotka on viimeisen päälle käyttöön tehty. Sitten kovetan itseni ja totean, että ilman pilkkomista ne eivät olisi käytössä. Mätänisivät vain jossain varastolaatikossa tyhjänpanttina. Parempi siis palasina käytössä <3

      Poista
  10. Voi mikä idea tuo lusikkaneula, ja kaunis! Toki tuo yksinkertaisempikin versio viehättää kovasti...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mistä lie olen alitajuisesti lusikkajutun bongannutkaan, en edes tiedä. Ihan hauska idis.

      Poista

Kiva kun piipahdit - tervetuloa uudelleenkin!
Toivottavasti ehdit jättää puumerkkisi.