sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Hassut elikot lasissa

Olemme yrittäneet käydä kerran tai kaks vuosittain Lea Swantzin lasistudiolla Nuutajärvellä. Viime vuonna väkersin lintusia, joihin olin äärettömän tyytyväinen. Maaliskuussa ideana oli tehdä lintuja vuosimallia -15.

Ensinnä aloittelin ihan pötkylähelmillä, jotta saisin hiukan tuntumaa lasiin. Ei se ollutkaan niin helppoa kuin muistin... Standardikoosta on turha puhua tässä yhteydessä. Takana olevat helmet olen tehnyt viime vuonna.

Nämä ovat todella kauniita ruusuja tai tulppaaneja, jos et ihan heti kuvasta tunnistanut. Lea väsäsi mallin tuosta noin vain suit sait sukkelaan. Mä sain päivän toiseksi parhaat naurut näistä helmistä, kun sain helmilähetyksen hyppysiini.

Sydänaihe ei ole ihan ykkönen korutarvikelistallani. Jostain syystä päätin käyttää 'luppoajan' sydämien värkkäämiseen. Eipä näissä ole paljoa kerrottavaa. Taustan vihreä sydän on tehty aikaisemmin.

Näistä piti tulla aivan upeita musta-valko-harmaa-sävyisiä kalloja. Oikein erityisen hyvällä mielikuvituksella varustettu henkilö voi tässä niitä nähdäkin. Kaiken kukkuraksi näyn tehneen niistä epäkeskoja, epäsymmetrisiä ja eri kokoisia :-D

Vihreänapaisen helmen piti olla omena. Ei siitä omenaa tullut, mutta ihan kiva helmi kuitenkin. Iso musta möykky meinasi olla lintu, mutta ei sitten ollutkaan. En muistanut, kuinka päin lintu tehdään tikkuun, ja olin kovaa vauhtia tekemässä sitä väärinpäin. Ihan itse huomasin, ettei linturaukalle saa tällä systeemillä päätä eikä pyrstöä. Kirjavainen helmi on pienen lasipätkän tuhoamista. Hänestä tuli viehättävä.

Tämä vekkuli aiheutti ehdottomasti päivän ja viikon parhaat naurut. Hän saa kulkea mukanani, sillä aina häntä katsoessani tyrskähdän nauruun. Joo - se on kissa, on on. Livenä ei näytä ihan näin epämuotoiselta, mutta kertakaikkiaan huvittavalta siltikin.

Sitten päästiin päivän aiheeseen. Ensimmäisestä linnusta (lukuunottamatta tuota ylempänä olevaa möykkyä) tuli vähän eri mallinen kuin mitä oli tarkoitus. Tästä tuli tällainen korkea, pyöreäkroppainen. Vähän aikaa piti miettiä, että mikä meni vikaan.

Sitten muistin, että aloitushelmen massa on syytä muotoilla enemmänkin kiekoksi kuin pitkulaiseksi helmeksi, niin mittasuhteet menevät siten kuin haluan. Tässä näkyy hyvin, kuinka linnuille tulee aivan oma persoonansa tehdessä.

Oransseja tipusia piti tehdä toki myöskin. Tulen näistä aina niin hyvälle tuulelle.

Tässä kuvassa näkyy ehkä parhaiten tämän kerran kropan malli. Näistä tuli jotenkin virtaviivaisempia ja isopyrstöisempiä kuin aikaisemmin. Enkä vaan yhtään tiedä mistä moinen johtuu. Näistä kauniin maanläheisistä linnuista yksi tuli takaisin kotiin siipirikkona. Liekö siipi ollut liian hento tai sitten olen törkännyt sen uunin seinään laittaessani helmeä jäähtymään.

Meillä oli kyllä valtavan kivaa taas kerran! Kiva 'oma porukka' on ihan ehdoton jutussa kuin jutussa. Tän sakin kanssa voisin melkein lähteä vaikka pitsinnypläyskerhoon, ja silti olisi ihan huisin hauskaa. Niin, voisihan nypläys olla muutenkin kivaa. En ole koskaan kokeillut.

Tätä postausta kirjoittaessani itsesensuuri oli valmis sensuroimaan lähes kaikki helmikuvat huisin hiiteen. Eihän kukaan voi vapaaehtoisesti esitellä julkisesti tällaista kättensä jälkeä, eihän? Sitten tuumasin, että kun kaikki mun hommani eivät käy niinkuin siellä kuuluisassa käsityöpaikassa, niin saahan se näkyä blogissakin. Minulle ilo tekemisestä on kuitenkin se suurempi juttu kuin ne täydelliset lopputulokset. Tällä itsekritiikillä ei tarvitsisi esitellä yhtään mitään, jos meinaisi esitellä vain ne täydellisyydet...

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Vuosittainen pyhiinvaellus

Vuoden verran vierähti aikaa, ennenkuin saatiin porukalla järjestettyä uusi retki Lea Swantzin lasistudiolle Nuutajärven Lasikylään.


Lea oli tehnyt ihastuttavan kasvimaan pieneen laatikkoon. Mäkin saisin pidettyä tällaisen kasvimaan hengissä. Ehkä.

Samoin saisin ehkä säilymään hengissä tällaisen akvaarion. Kertakaikkisen hieno vesimaisema oli jotain 20cm leveä ja jonkin verran korkeampi. 

Lealla on studiollaan myynnissä myös irtohelmiä, kaikkia ei ole tehty valmiiksi koruiksi asti. Riisi toimii äärettömän hyvin alustana helmille.

Tähän rakastuin heti, vaikken tiedä mikä se on. Kotoa olisi löytynyt välittömästi paikka Lean lasin ja Antti Kuikan sepäntyön yhdistelmälle. Reippaasti suljin kuitenkin silmäni joka kerran tämän ohi kävellessäni.

Lean pingviinit sulattivat sydämen. Söpöläisiä.

Näistä se homma taas lähti liikkeelle: lasitangoista. Kyllä oli otteet hukassa. Tämä homma on sellaista, niinkuin tietysti moni muukin, että kroppa unohtaa vuodessa ihan kaiken oppimansa. Voi kun olisi mahdollisuus päästä polttimelle vaikka kerran viikossa... Olen huono käyttämään helmiä koruiluissani, mutta niiden tekeminen on kivaa!

Tässä kohtaa porukka oli innokkaimpia lukuunottamatta hajaantunut tauolle. Pajan pääjehu Lea oikealla. Kiitos Lealla ja porukalle mahdottoman mukavasta päivästä!

Omat helmeni ovat vielä kuvaamatta, mutta tässä oli vähän fiiliksiä maaliskuiselta päivältä. Lähinnähän tässä on noita Lean ihanuuksia, jotka eivät miun kuvissa pääse ollenkaan oikeuksiinsa. Seuraava lamppuhelmipostaus on sitten sitä komediaosuutta, kunhan saan kuvat kameraan ja kamerasta ulos :-D

keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Välipalakorvikset

Mun olisi tarkoitus mennä huomenna kokeilemaan, josko työnteko onnistuisi pääsiäisenä tapahtuneen selkärikon jälkeen. Töissä pitää istua, kävellä, seistä, nousta, kurottaa, tehdä kaikkea sellaista mitä ihminen nyt yleensä tekee. Pakkohan se oli koruntekemisen muodossa kokeilla, jotta miten hommat sujuvat.

Hyvin kävi, ainakin näin pienessä projektissa ja lyhytaikaisesti. Hienosti sain tehtyä yhdet pikakorvikset hukkuneiden tilalle.

Tein tällaiset samanlaiset korvikset joskus alkuvuodesta. En ehtinyt esitellä niitä edes täällä, kun menivät mokomat häviämään. Kiehkurat ovat yksinkertaisuudessaan äärettömän kauniit. Pieneen langanpätkään sulattelin pallerot molempiin päihin. Juotin keskelle ripustusrenkaan. Kieputtelin langan veivin päälle. Otin veivin pois ja kiskaisin lankoja suoremmaksi. Lisäsin koukut. Helppo homma ja kiva lopputulos. Tykkään!

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Kivoja koruiluvideoita

Onnistuin mäiskäämään selkäni aivan romuksi pääsiäisenä. Tabletti on hyvä kaveri silloin, kun ei oikein voi istua, maata tai seistä, vaan kävellä pitäisi koko ajan. Tabletista löytyi paljon hyvää ajanvietettä. Tässäpä teille muillekin vinkiksi jotakin hopeatyöaiheista. Kielikurssikin tulee samalla, koska kaikki ovat lontoonkielisiä. Paitsi se, joka on äänetön :-D Voihan hän tietty olla hiljaa lontooksi, en tiijjä.


Nancy LT Hamilton on aivan huipputäti, mun ehdoton suosikki. Hän on samanlainen kohkaaja ja höpönpuhuja kuin minäkin, joten yleensä nauran videoita katsellessa ääneen. Videoilta saa hyviä käytännön vinkkejä ihan vaan katselemalla hänen monia persooniaan.


Soham Harrison on hyyyyyvin rauhallinen ja jotenkin hyvin käytännönläheinen ope. Tykkään hänenkin tyylistään kovasti. Hänen projektinsa ovat kivoja, ja kaikista videoista jää joku uusi hyvä vinkki korvan taakse.


Luis F Morenolla olisi joitakin tosi hyviä tutoja esimerkiksi laatikkolukon tekemiseen. Videoissa vain tarkennus on usein aika pielessä, joten katseleminen on välillä hyvinkin tuskaisaa. Koruiluvideot ovat vanhempaa perua, viimeisen neljän vuoden videot tuntuvat olevan melko lintu- ja hyönteispainotteisia.


RioGrande on jonkin sortin taivas, elikkäs siis hopeatarvikevirma maailmalla. He toimittavat tavaraa myös USAn ulkopuolelle; heillä on kaikkia ihanuuksia ja minä en aio mennä sivuille katsomaan, kuinka ihania hopealankoja ja muita sieltä löytyy. Videot toki ovat pitkälti tuote-esittelyjä, ja niinhän tällaisella virmalla kuuluu ollakin. Löytyy sieltä jotain tekniikkajuttujakin.


Melissa Muirilta löytyy miellyttävästi tehtyjä esittelyjä työkaluista. Vempainhöperön Pakko saada -videolista siis. Toki sieltä löytyy työohjeita myöskin.


Beaducationilta löytyy videoita mihin tahansa helmityötarpeeseen, myös muita koruilujuttuja kuin hopeasepän osastoa. Ne eivät ole ehkä ihan minun juttuni, mutta ihan ok pätkiä katsella ajankuluksi.

Netti on varmasti pullollaan hyviä hopeatyötutoja ja youtube-videoita. Jotenkin energia ja aika ei vaan riitä etsimään ja seulomaan joukosta niitä katsomisen arvoisia helmiä. Tässä nyt jotain kuitenkin, vinkkejä hyvistä pätkistä otan mielellään vastaan!

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Säläpussin puolivalmiit

Säläpussistani löytyy jonkun verran ikuisuusprojekteja. Ne ovat alati kesken. Joskus idea tai tekniikka on muuttunut matkan varrella, tarve korulle on poistunut, idea ei innosta tai työ on joku kokeilu. Joskus homma ei vaan saa tuulta alleen. Tässä on jotain WIPpejä (Work In Progress).

Yhteen pikkiriikkiseen aurinkolasipussiin olin saanut kerättyä tällaista. Huopapalleroista on vissiin ollut tulossa korvikset, jotka olivatkin sitten liian isot. Punaiset jaspikset ketjuineen ovat vanhasta kaulakorusta, josta modasin rannekorun ja korvikset. Alpakkaiset lusikat ovat päätyneet sormustesteiksi. Noin päin oleva pesä ei istunut sormeeni mukavasti, joten hopeinen lusikka on päätynyt pyörimään pussukan pohjalle. Joku sormuksen runkokin siellä näyttää olevan, ei mitään hajua, jotta mitä siitä meinasi tulla.

Pari mystistä, alpakkaista hys-hys -juttua, jotka odottavat hopeointia pintaansa.

Kovin kaunis spektroliittimöllykkä on joutunut epäonnistuneen riipuspidikkeen uhriksi. Olin kokonaan unohtanut tämän kaunista sinistä loistavan kiven olemassaolon. Pari hopeaan linkitettyä kambaba-jaspista jäi yli vanhan korun lyhennyksestä.

Vuosi, kaks tai kolme sitten kokeilin pitsikuvion valssaamista ohuelle levylle. Vasemmalla oleva keinokuituisella pitsillä kokeiltu versio onnistui paremmin kuin luonnonmateriaaliversio. Mitähän näistäkin joskus keksisi...

Pikkukäpy -riipus ei päässyt ihan valmiiksi asti. Siinä joku lenkki kinnasi vastaan, joten kesken jäi. Rinkulariipus on jo löytänyt kivensä, mutta kivi pitäisi vielä kiinnittää. Taustalla on prässätty kukkakuvio, joka odottaa sahaamista ja kiveä päätyäkseen ehkäpä kaulakoruun - tai sormukseen. Keskellä oleva hiekkavaluna kokeiltu pahankarkotusamuletti odottaa korua ympärilleen. Kukkakorvikset oikealla jäivät vaiheeseen. Niitä piti hiulata uuteen uskoon kerran jos toisenkin, ja sen jälkeen eivät kelvanneet kuitenkaan. Sääli, että mulla itsellä on kaksi korvisreikää väärässä korvalehdessä :-/

Nämä ovatkin sitten melkein valmiita. Synteettinen rubiini on paritettu kierteisen rinkulan kanssa. Se kaipaisi vielä jotain lisää, joten se on jäänyt toistaiseksi odottamaan sitä jotain. Vasemmanpuolinen sulatushopeahässäkkä kaipaa ihan minipieniä viistehiottuja kiviä. Niitä on toisessa pakissa, mutta kun niiden istuttaminen on niin turkasen työlästä tällaisilla nakkisormilla... Pitäisi istuttaa vain sellaisia karaatin kokoisia kiviä. Tai ainakin tuollaisia nelimillisiä, joka vaaleanpunaisena vilahtaa kukkariipuksen keskellä. Vaaleanpunainen cubic zirconia pitäisi vain laittaa kiinni, siitä ei muuta puutu. Isohko sulatuslevy on kulkenut mukana ainakin vuoden tai kaksi. Luulisin, että se haluaa isona rannekoruksi, sellaiseksi pantamalliseksi.

Tällaisia romppeita täältä meikä-mörököllin säläpussukasta tällä hetkellä löytyy. Paljon rompetta on vielä ympäri huushollia, onnellista löytämisen iloa on luvassa jatkossakin. Onni on lyhyt muisti, todellakin. Aatelkaa nyt, kun aina löytää kivoja uusia osia ja koruja - ja ihan omasta kotoa!

Toivottavasti pääsiäisesi on mennyt hyvin! Täällä on menty sopivan laiskottelun merkeissä, tosin kaupantätinä töissäkin on aikaa hurahtanut. Mukavaa tulevaa viikkoa!

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Säläpussin pohjat

Mulla ei ole mitään valmista. Ei neuletta. Ei koruja. Molempia on kyllä tekeillä, mutta ei vielä esittelyvalmiina. Saatte siis tyytyä näkemään kaikkea mahdollista silppua, mitä pakissani kulkee. Kuvia tulee monta, joten laiskanletkeällä nettiyhteydellä voit hyvin skipata tämän postauksen. Et jää mistään paitsi :-D

Hylsyjä ja autotallin lattialta kerättyjä prikkoja, joille ei ole mitään käyttökohdetta vielä. Lähinnä Kanadan kolikoita, joista yhdestä parista tulee muistokorvikset kaverille. Messinkisiä koppakuoriaisen osia, jotka päätynevät kaulakoruksi.

Öööh... Rinkuloita, katkenneita osasia, melkein valmis tölkinaukaisuapuväline (tuo messinkilätkä), sulatuspalleroita ja -möykky, rikkinäinen hopeasavilehti.

Etsausharjoittelua lusikoihin, hopeasavilehtiä, erittäin epäonnistunut kiehkurasormusharjoittelu, sulatuspalleroita, pari nyrkkeilyhanskariipusta. Kyyyyllä näistä joskus jotain tulee.

Erilaisia ketjunpätkiä, juotettuja ja kuvioituja lenkkejä, sulatuspalleroita ja salpalukon tappeja. Nämä kuuluisivat Valmiita osasia -pussiin, mutta miten lienevätkin pakissa. Joskus tavaroita tulee tungettua lähimpään säilytyspaikkaan, vaikkei se olisi millään tavalla looginen.

Kieputeltuja yritelmiä kuolainkorun osiksi ja kalvosinnapeista irtijuotettuja mekanismeja. Kalvosinnappien taulut olen laittanut Jemmaan. Niitä pitää kerätä vielä lisää. Näistä tuskin tulee muuta kuin vesivaluja tai vastaavaa, mutta kunhan nyt kulkevat mukana. Ei voi ikinä tietää, josko nämä sopisivat johonkin.

Juotos- ja korviskoukkukokeilua, liian ohut salpalukko, vielä puhumaton riipuspohja. Sormuksen runko osoittautui epämukavaksi sormessa, se varmaankin muuttuu mukavammaksi pienessä minigrip-pussissa vuosien mittaan.

Muistilappuja, puolivalmiit korvikset, inspiraatiota odottava riipuspohja, kivi ja siihen kuuluva riipuspohja sulatushässäkästä. Melkein valmista siis.

Spiraali-, prässäys-, kivenistutus- ja sahausfloppeja. Spiraaleille oli joku suunnitelma, mutta se unohtui jo. Prässäyskuvio oli liian pieni, ei siitä tullut perhosta tuntosarvesta huolimatta. Toisen prässäyskuvion juottaminen levyyn ei onnistunut. Kivenistutuksen toinen puolisko irtosi, jäljelle jäänyttä puoliskoa ei pystynyt kiinnittämään mitenkään. Nyt se on jo purettu ja mookaiitti on otettu parempaan talteen. Kuviosahailtu levynpala oli kivenistutuksen taustana, mutta istutuksen reuna repesi istutusvaiheessa, joten homma meni uusiksi.

Pakin säläosastolta löytyy näiden lisäksi pikkiriikkisiä ja isompia levynpalasia, vesivaluja, sahauspurua, lenkkispiraalien loppuja, huonoja lenkkejä, langanpätkiä, ketjunpätkiä... Kaikkea sellaista, mitä täytyy hamstrata.

Seuraavalla kerralla tullee muutama kuva niistä vähän valmiimmista säläpussien jutuista. Tänään on muuten aprillipäivä, älkää antako hoopottaa itseänne liikaa!