Kissapari maailmalla

Tämän vuoden ensimmäinen kissapari on on lähtenyt maailmalle. Heille löytyi oma, hyvä, uusi koti. Nämä veijarit pitävät seurasta, joten heitä ei erotettu, vaan he lähtivät samaan kotiin. Kissut eivät ainakaan meillä olleet ihmiseen takertuvaista sorttia, vaikka tykkäävätkin olla huomion keskipisteenä.

Kaverukseet ovat melko hiljaisia, toisinaan kilkattivat pienesti. He ovat eläväisiä veijareita, olivat koko ajan liikkeessä ja touhussa mukana. Saunomaan ja kylpyyn heitä ei otettu mukaan, mitä nyt tietysti kuurattiin puhtaiksi silloin ihan alussa.

Molemmat kissat ovat kauniin hopean värisiä. He ovat hieman lyhytrunkoisia ja töpöhäntäisiä, mutta kestävät normaalia kissa-arkea oikein oivasti. Uuden kodin ei tarvitse olla tästä huolissaan.

Oli mukavaa laittaa kaverukset maailmalle. Uusi koti selvästi odotti heitä innoissaan. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin tulevina vuosina.

Virrat

Mulle iski jokin kumma sukkahullutus. Viime kesänä seurailin innolla sukankutomisen nopeuskisaa Tour De Sockia. Siellä oli pikkurahalla saatavissa niin hienoja malleja, että tänä vuonna halusin osallistua hommaan. En tokikaan osallistu kisaamismielessä, vaan sillä, että saan kivoja ohjeita ja laitan hyvän kiertämään.

Ekana mallina oli kunniakkaasti suomalaista suunnittelua, TiiQ:n Virrat. Nopeimmat olivat valmiita ennenkuin olin ehtinyt edes aloittaa :-D Valitsin valmiiksi kerityn Kujeen paksumman sukkalangan porkkanan naatilla värjättynä. Puikoiksi nappasin 2,25mm ja päätin tehdä isoimman koon mukaan. Tuli vähän väljät, mutta toivottavasti ei liiaksi. Voi näiden kanssa ainakin istua ja nukkua.

Ohje oli taas taattua TiiQ:n laatua. Kauniit, kauniit sukat. Koukuttava malli. Monimutkaisen näköinen ohje, vaan silti tosi helppo toteuttaa. Ihanat! Varren päättely ommellen oli mulle ihan uudenlaisesti tehty. Kerrankin se oli helppoa ja kerrasta mieleen jäävää - ja vielä nättikin.

Hopeakurssi sattui 'pahasti' etapille, joten olin puikkojen äärestä poissa viisi päivää. Sukat valmistuivatkin vasta seuraavan etapin alettua.

Kolmas etappi alkoi tänä aamuna klo 8:00 Suomen aikaa. Mun kakkosetapin sukat näyttivät seiskalta tältä. Paria riviä vaille valmista.

Omatekoiset hopeahelmet

Heippurei kaikille! Alkuviikon kurssilta on kotiuduttu lähes vammoitta. Olo on kaikkensa antanut ja väsynyt - vaan niin kovin onnellinen. Tuotoksia ei kovasti syntynyt, vaikka nukkumisaika jäikin 4-6 tuntiin joka yö. Uusia vinkkejä tuli moneen asiaan. Yritän jossain vaiheessa laittaa kurssista oman postauksensa.

Vaan sitten tämän päivän aiheeseen. Iisa värkkäsi keskiviikon hopeakurssillamme aivan ihastuttavia hopeahelmiä. Pyöreät hopealätkät kuvioitiin, kuperrettiin pallonpuolikkaiksi ja juotettiin yhteen. Ihastuin niihin aivan tavattomasti ja päätin uskaltautua kokeilemaan moisia itsekin.

Tässä ovat kolme ensimmäistä tekojärjestyksessä vasemmalta oikealle. Ekasta tuli vähän tuollainen linssi- tai ufomainen. Toisesta tuli vähän pitkula. Kolmannesta tuli pyöreä.

Halusin kaikkiin tällaisen renkaan ympäröimän reiän. Mielestäni se on jotenkin hyvin viimeistellyn näköinen. Tai siis olisi, jos olisin saanut helmistä symmetrisiä :-D

Helmenpuoliskoiden muotoileminen tarpeeksi syväksi näyttää olevan minulle aika haastavaa. Senpä takia päätinkin kokeilla miltä näyttäisi, jos juotan puolikkaiden väliin tavallista tai kuviolankaa oikeiden mittasuhteiden saamiseksi. Näistä tuli aika kivoja. Juottaminen tosin oli vähän tuskaisaa, mutta eiköhän siihenkin löydy rutiini sitten kun näitä tekee enemmän.

Viimeiseksi halusin tehdä vielä yhden helmen, johon juotin keskelle tekstiä sisältävän hopeasoiron. Tässä teksti on tuolla helmen takapuolella. Livenä helmen möykkyräinen pinta ei näytä ollenkaan näin pahalta, kuvat vain ovat armottomia! Tämä helmi meni siihen hopeaopen läksiäislahjaan.

Tässä kaikki vielä yhes koos. Nyt ymmärrän, miksi isot hopeahelmet ovat niin turkasen kalliita kaupasta ostaessa. En uskaltanut ottaa aikaa, jotta kauanko yhden helmen tekemiseen menee. Helmen hinnaksi ei mitenkään riittäisi edes 20€. Ihanan kallista <3

Tarkoituksena olisi väkerrellä näitä helmiä aina silloin tällöin. Kun helmiä on sopiva määrä, ne päässevät todennäköisesti rannekoruksi itsetehtyjen lamppuhelmien kanssa. Kaulakorumäärään mulla ei taida riittää hopeaa eikä intoa.

Keväthuumaa

Keväällä vaan kuuluu iskeä keväthuuma, sille ei voi mitään. Edellisten raitasukkien jälkeen puikoille piti saada jotain ihan muuta. Rakastan raitasukkia, mutta olen huono neulomaan niitä. Kerien kuljetus ja lankojen sekaantuminen nyppii. Yritän nimittäin neuloa kahdelta kerältä ja lisäksi sekä ulko- että sisäpuolelta yhtä aikaa. Yhdellä kerällä se ei ole ongelma, mutta kun otetaan mukaan se toinen kerä...

TiiQ:n sukkamallit ovat mielettömän hienoja. Niissä on kivoja yksityiskohtia ja ohjeet ovat viimeisen päälle kirjoitettuja. Tosin rimakauhu meinaa iskeä ohjetta lukiessa, mutta kun uskollisesti tekee niinkuin ohjeessa sanotaan, homma on heleppoa kuin heinänteko. Lisäksi arvostan sitä, että TiiQ suunnittelee sukkansa peilikuviksi. Tämmöiselle vanhakantaiselle, keskimääräiselle symmetriaihmiselle se on tärkeä asia, kun en osaa itse kääntää kaavioita. Keväthuuma oli täydellinen malli tällaiselle toe-up-magic-loop-two-at-a-time -hupsulle. Paitsi että ennen kantapäätä en tajunnut, että ohje on kirjoitettu yksi-kerrallaan-loopatulle sukalle, ja mulla oli puikolla kaksi. Onneks ei tullut kuin pikkiriikkisen purettavaa. Varren joustinta värkätessäni tajusin, etten TiiQ:n kehoituksesta huolimatta ollut lukennut koko ohjetta etukäteen. Tein sitten koko köynnöspaneelin palmikonkierrot kiertämättä oikeita silmukoita. Höh. Olis ollut paljon nätimpi niin, mutta ehkä mä kestän :-D

Langaksi valikoitui joku pari vuotta sitten värjätty Nalle. Luulen, että olen värjännyt vihreään kerään ruskeata jollain mystisellä, vaikka pajulla? Tällaista vihreää värjäsin mielestäni viimekesänä vasta ekan kerran, ja tämä vyyhti on vanhempi. Väri on sukissa vähän sellaisen kuivan heinikon ja tulevan kevätvihreän sekametelisoppa. Malli olisi päässyt paremmin oikeuksiinsa yksivärisellä langalla, mutta kelpaa tämä näinkin.

Otin suunnilleen 286 kuvaa. 284 oli epätarkkoja. 285 kuvassa oli assistentti. Onneksi kantapäät sain tarkoiksi tuossa vikassa kuvassa. Näiden sukkien kantapää on nimittäin mielettömän kaunis. Sen lisäksi se on ensimmäinen neulomani lappukantapää. Juhuu! Jotain uutta tässäkin rojektissa.

Ensi viikon olen kursseilemassa. Puikoille jää odottamaan saman suunnitteijan uusin malli Virrat. Ihana, ihana malli, jonka hän suunnitteli kansainvälistä sukkakisaa varten. Hyvä TiiQ ja hyvä Suomi! Suomalaiset ovat rökittäneet koko muun maailman ihan 100-0 tähän mennessä. Suomalaisilla on selkeästi Maine tässä kisassa.