sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Revontuli #2

Monet ihastelevat kovasti erilaisia käsinneulottuja juttuja. Toisen pyytävät hyvinkin herkästi neulomaan pitkät pitsi- tai palmikkosukat tai huivin tai jotain muuta pienempää tai isompaa. Jokunen on valmis tuomaan käytetettävät langat, vaivanpalkka onkin jo isompi kynnys. Toisinaan se lankakin on jäänyt saamatta.

Mä olen tuumaillut, että en neulo tilauksesta - ja kerronkin sen hyvin herkästi. Neulon jos tahdon ja sillä aikataululla kuin kerkeän. Tai olen neulomatta :-D Toisinaan löytyy ihmisiä, jotka ymmärtävät ihan aidosti sen työmäärän, mikä pienenkin oloiseen neuleeseen kuluu. Tunteja hujahtaa helposti kymmenen tai kymmeniä.
Ryttymytty ennen pingotusta
Rouva Ihanainen ihastui joskus neulomaani Revontuleen, siihen ensimmäiseen. En kuitenkaan luvannut neuloa sellaista tilauksesta, en. Mieleen jäi kuitenkin pyörimään, että hänelle haluan neuloa sellaisen, sillä hän on täydellisen knit-worthy (neulomisen arvoinen) henkilö niinkuin lontooksi osuvasti sanotaan.

Rouva Ihanaisen Revontuli neuloutui välipalojen omaisesti puseron ja sukkien välissä, rivi silloin ja toinen tällöin. Omaan aikatauluun ja neulomismielentilaan sopien. Tämä on neulottu ilolla kivalle ihmiselle. Sinne on ujutettu joukkoon pari omaa suunnitteluelementtiä (ei siis virhettä, ei suinkaan!). Lankana käytin tapani mukaan sukkalankaa, Hot Socks Spectraa värissä 73. Sitä meni himppasen toista kerää. Toivottavasti lanka ei kutittele, tai mun täytyy tehdä uusi versio jostain kutittamattomasta. Isommat pyöröt olivat Jemmassa, joten tikuttelin huiviin 4,5 mm:n pyöröillä ilmavaa pintaa.

Voi kaameus. Postaushan kuulostaa siltä, etten tahdo kutoa kelleen muulle kuin itselleni. Se ei kyllä pidä täysin kutiaan, mun ulosannissa täytyy olla joku ohjelmointivirhe. Toistaiseksi itselle ei ole montaa neuletta jäänyt, sukkiakin on omassa laatikossa vain kolmet.


Mut Revontulesta tuli hyvä! Rouva Ihanainen oli tapansa mukaan ihan 'pähkinöinä' ja kertakaikkisen ihanainen, ja alkoi tuuppia mua kiitokseksi kylpylään. En suostunut.

24 kommenttia:

  1. Ihan samaa mieltä noista tilausneuleista, vaikka sen pitäis olla mun työ... Hassuinta on ku joku kysyy hintaa ja sit kauhistelee et kaupasta saa valmiin tehdastekoisen paljon halvemmalla! Menis sit ostamaan sellaisen...Murr.
    Revontuli on nätti ja kiva malli neuloa. Ja kivaa on neuloa lahjaksi sellaiselle, joka ja käyttää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaupastahan todellakin saa neuleita hirmuisen halvalla. Sama se on korujen kanssa. Valettuja sarjatuotantokoruja saa aivan mitättömään hintaan. Olen tullut tulokseen, että on aivan arvostusasia kumpaan kääntyy, käsityöhön vai massatuotantoon.

      Poista
  2. Kaunis huivi! Mulla on sama; hyvin harvoin olen neulonut kellekään mitään tilauksesta/rahasta, mutta niinä kertoina, kun olen sen tehnyt, olen saanut ihan riittävän korvauksen. Mieluiten neulon lahjaksi ihmisille, joista pidän ja omasta antamisen halusta. Jokin aika sitten multa pyydettiin isokokoista palmikkotakkia suht vieraan ihmisen taholta, mikä sai aika vaivaantuneen olon aikaiseksi. Kilttinä en heti osannut kieltäytykään, mutta lopulta ilmoitin, että mulla on paljon omia projekteja meneillään enkä halua käyttää sitä aikaa noin isoon juttuun, mistä en ikinä tule saamaan työmäärään nähden sopivaa korvausta. En kuitenkaan osaa hinnoitella tekemääni työtä. Eli et ole mitenkään ikävä ihminen. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos synninpäästöstä!
      Mun on pakko myöntää, että en edes kiltteyttäni pystyisi minäkään mihinkään palmikkotakkiin... Kärsivällisyys, aika ja käsien kunto ei antaisi periksi neuloa sellaista edes itselle :-D

      Poista
  3. Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit:D Minäkään en kovin paljon tee tilaustöitä, vain harvoille ja valituille.
    Kaunis revontulihuivi! Ilman muuta voi neuloa muustakin kuin vironvillasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällaisia varmasti tulee vielä siitä 'aidosta ja oikeasta revontulilangasta'. Jemmasta löytyy useampiakin vironvillavärejä, en ole vielä ehtinyt testata, kun ovat olleet varastossa vasta alle kaksi vuotta!

      Poista
  4. Kaunis, niinkuin revontulet aina :)
    Harvoin minäkään otan tilaustöitä vastaan. Mieluummin teen sitten lahjaksi tai muuten vaan annettavaksi tärkeille ihmisille joiden tiedän osaavan arvostaa tehtyä työtä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Revontuli on todella kaunis malli, tykkään siitä kovin. Värinvaihtelulla siitä kuitenkin aina tulee aivan eri näköinen.

      Kyllä se kummasti tuo arvostamisasia vaikuttaa siihen kenelle neuloo. Jos tietää neuleen päätyvän kaapinperukoille käyttämättä, niin en minä ainakaan ihan kovin montaa neuletta viitsi tikutella. Eihän se silloin ole edes mukava lahja saajalle, ja lahjojen pitää olla kivoja!

      Poista
  5. Kivan värinen Revontuli.

    Tilaustyöt eivät ole minunkaan juttuni, mutta lahjaksi on mukava tehdä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö ole hienoa, että lahjoja voi antaa ihan muuten vaan? Ei tarvi olla synttäri tai joulu. Syyksi riittää hyvin se, että toinen on olemassa!

      Poista
  6. On hienoa antaa lahjaksi omin käsin tehtyä kun tietää, että toinen arvostaa! <3 Ja noin upea huivi, varmasti onkin ollut "pähkinöinä" :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rouva Ihanainen on niin ihanainen, hän todella osaa arvostaa. Hän neuloisi itse tämmöisen ihan hujauksessa, jos lupa siihen heltiäisi. Mä toimin nyt apukäsinä :-D

      Poista
  7. Onpa kaunis työ. Silmä ihan lepää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Suvituulia! Revontuli on kaunis malli, niitä varmasti tulee vuosien varrella tehtyä monen monta.

      Poista
  8. Revontuli on upea huivi ja todellakin se vaatii sen arvostuksen. Lahjaksi kaksi tehnyt, kaksi niin, että langat on maksettu... nekin erityisen rakkaille ihmisille, ovat itse saaneet valita langat ja yhden ns. tilauksena... sekin lähisukuun ja ihmiselle joka arvostaa kätteni jälkeä... hän itse maksoi ylimääräistä lankojen lisäksi. Kerran on kysytty tilausta, mutta kun laskin edes nimellisen arvon työlle, ei ollutkaan niin ihana että olisi haluttu. ;D Nämä lankojen maksaja läheiseni ovat rakkaita ja kysyneet hintaa heille olen sanonut, että kun langat hankitte tulee huivit aikanaan. Eli en ole sitonut itseäni aikaankaan ja he tietävät että kun ajat sallii huivit valmistuu. =)

    Mutta jos kysytään jotain neulomaan, kyllä annan hinnan... yleensä siihen rajoille, että jos ei arvosta käsityötä ei sitten etenekkään ja sillä ehdolla, että en ole sidottu aikaan ellen itse niin halua. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakkaille ja töitä arvostaville on iiiiihan eri asia neuloa. Heille neulotaan justiinsa noin niinkuin sanoit: neuleen saa sitten kun se on valmis :-D Ei aikataulua, ei pakkoa, ei hampaat irvessä vääntämistä.

      Poista
  9. Kaunis työ, ja upeat kuvat! Taas löytyi uusi huivimalli jota olisi hauska joskus kokeilla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti kannattaa kokeilla, jos aikaa riittää. Alku on vähän ähräämistä, mutta sitten se sujuu aivan omalla painollaan.

      Poista
  10. Nää on niin ihania, etten ikuna uskaltais ketään pyytää moista mulle tekemään :) se tuntuu osaamattoman silmissä megalomaaniselta urakalta. Haaveilen vaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on vähän sama kuin sun taiturimaiset korut, esmes ompposormus tai hiihtoporkka... Ei se niin vaikeaa ole, näyttää vaan :-D

      Poista
  11. Mie neulon paljon toisille vaan tilaustöitä ajattelen nykyään etten rahasta neuloa. En kerää itselleni mielipahaa jos joku ei ole valmis korvaamaan muun menetettyä aikaa, koska eihän käsityötä tehdessä aika mene hukkaan. Oma rakas harrastus ja hyvä vain jos valmiit tuotteet kelpaa käytettäväksi. Revontuli on kaunis huivi ja minullakin on lankoja jo odottamassa, kunhan vain vielä oppisin sen neulomaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä malli on tosi kiva, ja mukava neuloa. Sopivan liukuvärinen lanka, niin pieleen ei voi mennä! Ja aina tulee hienosti erilainen.

      Mäkin kyllä tykkään tehdä toisille, en voi enkä halua hamstrata kaikkea itselle. Selitykseni on se, että mulla on ohjelmoimatonta aikaa päivässä noin tunti. Mieluummin teen siinä ajassa itselle tai jollekulle knit-worthylle kuin jollekulle joka ei oikeasti arvosta.

      Poista
  12. Kyllä on kaunis!

    Ja niin... minä olen tehnyt tuon saman päätöksen -en tee tilaustöitä niillä koruntekotaidoillani, jotka mulle on kertyneet muutaman harrastusvuoden aikana. Tilaustyöt jopa pelottaa, koska niissä on aina niin mahdottoman korkea odotusarvo - sekä asiakkaan, että minun puolelta.

    Jos minulla olisi sinun uskomattomat taitosi niin koruntekijänä kuin lankataiteilijanakin, en ehkä pelkäisi niin paljon.

    Moni ei tajua, kuinka suuritöisiä käsityöt ovat. Mutta onneksi on heitäkin, jotka todella arvostavat suomalaista käsityötaitoa, josta tämä ihana Revontuli on upea esimerkki!

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kirjoitus odotusarvosta on täysin totta! Kyllä muakin hirvittää tehdä tilauksesta koruja - toisaalta se on valtavan palkitsevaa kun onnistuu. Lankahommissa olen niin noviisi, etten voisi edes ottaa vastaan varsinaisia tilaustöitä.

      Kiitos kauniista sanoistasi. Minä olen niin noviisi sekä koru- että lankahommissa, jotta puhutaan taiteilijoista ihan toisena päivänä, tai toisena vuonna :-D

      Poista

Kiva kun piipahdit - tervetuloa uudelleenkin!
Toivottavasti ehdit jättää puumerkkisi.