sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Kapallinen kissoja

Kesällä kerran kävi hauska sattumus. Olin tehnyt Sinikalle kissukorvikset, ja Susu sattui bongaamaan ne täältä blogista. Ja kun Susu tahtoi sellaiset, niin mun mielestä hänen piti tietysti saada tahtomansa. Näistä toki täytyi tehdä hieman tassumaiset, onhan Tassu ehdoton Kuningas ja Laumanjohtaja Susun perheessä.

Vartaloksi sovittelin mattamustat onyksrondellit. Sääli, ettei mulla ollut yhtäkään musta-valko-kirjavaa kivihelmeä, sillä näissä olisi ehdottomasti pitänyt olla yksi sellainen. Noh, tassukkaat valmistuivat aikanaan syksyn tullen. Ekan kerran ikunansa käytin tuollaisia lukittavia koukkuja. Toivottavasti ne toimivat Susun toivomalla tavalla, etteivät kissut mene hukkaan. En ehtinyt tarkastaa kuvien tarkkuutta, kun korvikset piti saada kiiruulla postiin. Vaan kai näistä idea selviää :-D

Aukusti-pappa (13v) lähettää täten Tassulle terveisiä!

Kaikkein hauskinta minun osaltani tässä oli yllätyspalkka, joka sovittiin hoidettavan lankana. Susu tietää ennestään, että tykkään kovasti ruskeasta (paitsi epäväri peikestä en suuremmin piittaa) ja rakastan iloisen harmaata. Tykkään hirmuisesti myös väreistä, paitsi en persikasta tai muista hailuväreistä.

Kerroin, että suunnitelmissa on neuloa joskus hamassa tulevaisuudessa Veera Välimäen Kappa. En tiedä, osaanko ikinä sellaista käyttää, mutta tahdon sellaisen. Tahdoin siitä lähtien, kun Napit puuttuu -blogin Tiina oli kutonut sellaisen Lotalle. Mäkin haluan olla yhtä iloinen ja nauravainen - ja Kappa-huivi/kaapu/poncho päällähän se onnistuu. Ainakin jos yrittää liikuttaa käsiä. Silloin voi olla kroppa jumissa ja nauru herkässä.

Tässä siis mun Kappa, silvuplee. Ai miten niin se näyttää ruuvinvääntimeltä?

Koska se on maailman paras ja ihanin ja hienoin ja pehmein ja siliteltävin ruuvinväännin! Siksi.

Värijärjestyksestä ei ole vielä minkään valtakunnan hajua, mutta onhan tässä tulevat vuodet aikaa suunnitella. Kiitos Susu ja Ida-Maria - tää oli mieletön ylläri!

Ainoa huono juttu oli se, että nyt erilaiset violetit näyttävät mun silmään tosi hyvälle. Paaaljon paremmalle kuin aiemmin. Sehän sitten poiki sen, että mun oli kaivettava kaapista pari vuotta marinoitu Ottobre 303 workshopin paitakaava ja opeteltava tekemään trikoopaita. Hitto. Kolme yötä meni neljän tunnin yöunilla. Nyt kaava on kumminkin muokattu tämän ekan version jälkeen siten, ettei pitäis tulla selkäpussia. Etukappaleellekin olen kuositellut vaihtoehtoisversion Linnean vinkkien mukaisesti. Näitä versioita en ole vielä testannut oikeasti, ehkä tänään olisi sopivasti aikaa ommella.

Mut nyt mulla on paita/mekko/tunika, ja kaavaa on muutettu mulle sopivaksi. Harjoituskappaleina syntyi neljä muuta rättiä. Hehee, en ehkä ole oikein vakavasti otettava, kun paidassani on vaaleanpunaisia elefantteja. Ilme yrittää kyllä olla oikein tuima. 

Juuri nyt olen tosi innostunut ompelusta. Hupparimekkoja ja tunikoita tekisi mieli surruutella koko ajan. Yritän kumminkin pitää ompeluksia pois täältä blogista. Se johtuu ihan siitä, että ompeluksista pitäis olla sovituskuvia, henkarikuvista en itse saa oikein mitään irti. Mulla ei oo mannekiinia, enkä tykkää itse olla kuvattavana. Joten No Can Do. Sorry.

19 kommenttia:

  1. Höh. Mulle ne mekkokuvat ois niin ajankohtaisia. Noi kisut on hauskat, erilaiset korut. Mä aloitin Kappaa elokuussa, mut aika tylsä sitä on tehdä ja jotenkin en hinkua sitä valmiiksi. Joskus ehkä sit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just kävinkin sun blogissa kurkkimassa, että olet aloittanut ihan oikean ompelukurssin. Mäkin niin tahtoisin.
      Katotaan jos mä joskus ilkeen poseerata noissa rättikuvissa, mutta en lupaa mitään.

      Poista
  2. Tassukkaat on ihanat! Koukku toimii just niinku pitääkin. Kiitos!
    Hauskaa jos ruuvinvääntimen värit passaa pakkopaitaan :) Mun piti silitellä lankoja lähtiäisiks ku ne on niin suloisenihania. Onneks pääsivät hyvään kotiin.
    Tassu kävi just karjumassa aamupalaa ja lähetti samalla terveiset Aukustille ja sulle kans.
    Oot kyllä monitaituri ja sitekä ku mikä noitten ompeluksienkin kanssa. Elefantteja LOL!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että tykkäät Tassukkaista yhtä paljon kun mää langoista. Sanoisin, että varsinainen win-win -tilanne niinkö maailmalla sanotaan.
      Ihmisen ei pidä olla kovin vakava, elämä käy tylsäksi ja ankeaksi ja ikäväksi muuten. Nyt on päällä jämistä tehty trikoopaita, jossa on noita samoja pinkkejä ronsuja. Tää on naurattavan hyväntuulista kangasta!

      Poista
  3. Nuo kissakorvikset ovat kyllä aivan huippu.

    Minäkin yritän taas opetella ompelemaan, menin oikein kurssillekin. Saa nähdä opinko mitään esittelykelpoista, vai tuleeko vain kotivaatteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olis ihana kun ois aikaa jollekin kurssille, ihan huippua. Ja hei - aina ihminen kotivaatteita tarvitsee! Mä olen tehnyt nyt mooonta paitaa hyväntekeväisyyslaatikkoon. Ei ihan just tullut mulle sopivia...

      Poista
  4. Ihanat tassukaskorvikset! Ja voi kuinka komea tuo Aukusti onkaan. Kissat vaan on kertakaikkiaan ihania!!!!
    Kappa on mullaki alotettuna, se on simmonen väsynyt ja aivoton olotila neulottavaa. Valmistuu ajallaan sitte. =)
    Ja noi ronsut on ihana piristys!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kati! Aukusti on oikea mötkäle, hää on suurempi joka suunnassa kuin talon pienempi koira :-D
      Mä en ole vielä saanut aloitettua Kappaa. Siitä on tulossa sellainen telkkarintöllötysneule.

      Poista
  5. Mainiot on kissakorvikset kyllä<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. He ovat kyllä aika hauskat korvissa kilistellessään. Kiitos, Eila!

      Poista
  6. Onpas kyllä ihan tosi hauskat korvikset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kisset nyt ovat sellaisia veitikoita, ettei niiden inspiroimat korutkaan voi olla tylsiä. Tämä malli on alunperin ystiksen käsialaa, olen luvan kanssa tehnyt omaa versiotani.

      Poista
  7. Mahtavat korvikset! Tuollaiset olisi kyllä ihanat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mustakissa! Sun blogista löytyi kauniita ja veikeitä kismääryjä <3

      Poista
  8. Hauskat kissakorvikset. Olisiko siun mahdollista skannata ja lähettää miulle ohjeen toinen sivu multnomah-huiviin? Mulla lapset onnistui kaatamaan jotain ohjeelle, ensimmäisen sivun sain pelastettua vaan toisen tekstit levisi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Anne-Mari! Laitoin sulle ohjeen sähköpostiin justiinsa äsken. Toivottavasti se löytää asianmukaisesti perille.

      Poista
  9. Voi kettu, nyt vasta näen tämän postauksen jossa olet noin nätisti jutellut Kapasta ja minusta ;). Ja kyllä, Kappa on ihana. Se on kuin ystävän halaus, joka lämmittää ja laittaa hymyilemään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih, nyt mun pitää tän jälkeen aktivoitua Jaoan kanssa. Sitä on tullut tikuteltua vain olemattomilla kahvitauoilla. Sä olet aina niin iloinen ja nauravainen. Väreissä ja neuleissa yks mun suosikki-idoleista!

      Poista
    2. Ooh, kiitoksia kehuista! Väreistä saa energiaa harmaaseen arkeen :).

      Poista

Kiva kun piipahdit - tervetuloa uudelleenkin!
Toivottavasti ehdit jättää puumerkkisi.