Palloja ja kuoppia

Yhtenä sunnuntaipäivänä iski kauhia hinku saada uusi sormus, ihan niinkuin niitä ei olisi jo riittävästi :-D Sen piti olla näyttävän leveä, yksinkertainen ja nopea tehdä, siinä ei saanut olla kiveä, siinä piti olla joku juttu. 

Kesäkurssilla opin uuden tavan tehdä sulatusrakeita jämähopeasta. Olin tehnyt niitä aika monta, ja kotona tein vielä muutaman lisää... Ne pyörivät työpöydällä. Ihan ehdottomasti halusin ympätä niitä sormukseen, ihan tavalliseen perussormukseen.

Teinpä siis sentin leveän sormuksen levystä ja mietin, että pelkät pallerot ovat hölmön näköisiä, ehkä. Sattuipa käteen mikromoottori ja sen pallopäinen jyrsinterä. Levysormukseen jyrsiytyi muutama kraateri ja pallerot löysivät tiensä syvennysten ympärille. Kaikki menivät iloisesti sikin sokin sekaisin, justiinsa niinkuin pitikin.

Tästä projektista ei ole paljon muuta sanottavaa. Olen yksinkertainen ihminen, pidän yksinkertaisista asioista. Tätä sormusta rakastan. Se pääsi korvaamaan alkuperäisiä kihla- ja vihkisormuksia, kun ne jotenkin kummasti olivat kutistuneet ja puristivat sormessa.

Joku toinenkin ihastui tähän. Vastoin kaikkia tapojani tein siis toisen samanmoisen, sillä tältä pyytäjältä en osaa enkä taho kieltää juuri mitään!