sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Taas tuunataan koruja

Aina välillä tulee tarve modata koruja uuteen muotoon. Toisaalta ei raaskisi millään "tuhota" alkuperäisiä juttuja, mutta joskus vaan täytyy. Perustelen tuhoamista sillä, että alkuperäiset korut ovat maanneet käyttämättöminä jossain jemmassa eikä niistä ole ollut iloa kelleen.

Natoni eli kälyni toivoi paria lusikkasormusta omista lusikoistaan. Lupasin tehdä, tietystikin. Niistä tulee oma postauksensa sitten myöhemmin, kunhan saan halutut koot ja pääsen tunaamaan atrimia. Lusikoiden mukana sain paketissa Kalevala Korun Talon sydän -rannekorun, risat helmet, parittoman korviksen, katkenneen rannekorun ja jotain tilpehöörirannekkeita.

Risoista helmistä piti tehdä rypäskorviksia. Helmet paljastuivat joksikin ihan höpöhöpöksi, josta oli pinnoite lohjennut isoina laattoina pois. Ei maksanut vaivaa alkaa kuorruttaa niitä hopealla. Höpöhöpöranneke oli juuri nimensä väärti. Rihkamapohjaan liimattuja lasinpaloja ja "helmiäis"helmiä. Siitä otin kuitenkin talteen kaksi ruusukvartsia ja yritän saada niitä puhdistettua.

Muutama vuosi sitten tehdyn korviksen kaveri oli mennyt hukan teille 50-vuotispippaloissa. Ilmeisen hyvät pileet siis :D Mallin mukaan oli helppo tehdä uusi kaveri, vaihtaa koukut sekä kiillottaa ja rummuttaa kaverukset.

Katkennut rannekoru oli nopsa juottaa pastalla. Etukäteen näissä aina vähän jännittää josko koko hela hoito sulaa yhdeksi klöntiksi. Ei sulanut tällä(kään) kertaa. En alkanut tekemään tappiliitosta kuten noissa väleissä on alkuperäisesti ollut. Yksi kiinteä väli ei jäykistä ranneketta liikaa.

Sitten se isoin homma. Talon sydämen sydänaihioista viilailin pois sivulenkit ja juotin uudet lenkit korviskoukkua varten. Patinoin, poistin liian patinan, muotoilin ja kiinnitin koukut, rummutin - ja siinä se. Nyt on natosella monta paria korviksia lahjapaketteihin laitettavaksi!

Kaikki osaset tietysti tulee käyttää. Rannekorun poistetuista lenkeistä sulattelin palleroisia ja laitoin pallerolaattaan ylijääneen lukon kiinni. Sen voi laittaa vaikka vetskarin vetimeksi jos ei muuta keksi. Pallerojuttu on tuossa vasemmalla keskellä, siitä en huomannut ottaa muuta kuvaa.

12 kommenttia:

  1. No huhhuh, kyllä olet taitava! Ihania <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ovat aikalailla sellaisia pajan perusjuttuja, mutta pitää näitäkin aina välillä treenailla.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kierrätys kunniaan ja silleen. Mitään ei parane heittää haaskuuseen. Onneksi hopeahommissa on helppo vaikka sulattaa jämänöttöset!

      Poista
  3. Komean saldon sait tuunattua. Ja ehdottomasti kaikki pitää käyttää. On varmasti käky tyytyväinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki pitää tosiaan käyttää tarkasti. Minäkin toivon, että käly on näihin tyytyväinen kunhan saa ne ensin hyppysiinsä.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Kiitos, Päivikki! Tuollaisia talon sydämiä olis helppo väkertää itsekin, mutta nyt ei onneksi tarvinnut :D

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos, Lotta! Ehkä täällä korurintamallakin tulee välillä esiteltävää. Nyt kevään kurkkiessa alkaa inspis suuntautua sille saralle enemmänkin.

      Poista
  6. Ahkera oot ollut! Ihania.... taas.... aina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nää on ihan hauskoja väliaikatöitä. Joskus muovikassillinen kirpparihelmiä toiveella 'Tee näistä mulle jotain kivaa' tuntuu ylivoimaisen tuskaiselta. Tällä kertaa oli hauskaa hommaa!

      Poista

Kiva kun piipahdit - tervetuloa uudelleenkin!
Toivottavasti ehdit jättää puumerkkisi.