sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Mitä tää keltainen oikein on?

Mikä kumma juttu tässä keltaisessa nyt oikein on? Keltainen ei ole koskaan kuulunut mieliväreihini missään muodossa tai sävyssä, ainoastaan kukkapenkissä se on ollut lemppari. Nyt mieli halajaa kaikkea keltaista. Kotoota löytyy paria keltaista kuitua sekä keltaista Lanitiumia. Paitaankin ompelin keltaisen resorit. Mitä ihmettä?!


Wool Finch Studion etsykaupasta tarttui matkaan 200g 19 mikronin merinoa värissä Deep Yellow sekä 100g 21 mikronin merinoa värissä Flowers.


Ajatus oli tehdä kaksisäikeistä, melko löyhäkierteistä huivilankaa.


Värien piti vaihtua ikäänkuin pikkuhiljaa keltaisesta kirjavaan ja taas takaisin. Ajattelin, että loppulanka, joka vyyhdistä jäisi, olisi helppo käyttää jonkun toisen huivilangan jatkona.


Lopputulemana sain aikaan kaksi vyyhtiä kaksisäikeistä lankaa. Tähän huiviin on käytetty ensimmäinen ja isompi osa - 639m/202g, joka vastannee noin 316m/100g. WPI huitelee jossain 14-16.

Jossain vaiheessa alkoi vähän jänskättää. Piti pelata vähän bobbin chickeniä :-D


Loppuviimeeks tsydeemit tuli iskettyä kahdelle rullalle, kun löyhäkierteisyyden takia piti polkaista lanka uudelleen rukin läpi.


Loppuun toista säiettä jäin hurjan paljon yli. En tiedä oliko kuitumäärä erilainen, vai teinkö toisesta paljon ohuempaa. Kertasin ylijääneen andean plying -tekniikalla. Koska säiettä oli sen verran paljon etten pystynyt käsittelemään sitä yhdellä istumalla, kehitin Ikean leikkuulaudasta ja veskipaperirullasta työkalun 'rannekkeen' tekemiseen. Hyvin toimi!


Langasta halusin tehdä jonkun yksinkertaisen mutta kivan huivin, jossa langan määrä ei olis niin justiinsa. Malliksi valikoitui Ravelrysta ilmainen Terraform, jota tikuttelin tuskastumiseen asti nelosen pyöröillä. En tehnyt lisäyksiä ihan ohjeen mukaan, vaan posottelin välillä pieniä pätkiä ilman lisäyksiä. Halusin huivista piiiiiitkän, mutta jatkuvilla lisäyksillä leveästä päästä olisi tullut kolme metriä leveä, vähintäänkin. Sen takia huivi on vähän hassun muotoinen, mutta ei se kaulalle ryntättynä tunnu missään.


Etukäteen vähän hirvitti nuo pudotettujen silmukoiden kohdat, sellaisia en ollut ennen tehnyt. Hui! Siitäkin selvittiin. Toki lanka oli vähän tahmeaa, joten silmukat sai ihan pudottelemalla pudotella.


Nurja puoli miellyttää mun silmää vähintään yhtä paljon kuin yllä oleva oikea puoli. Tuo välisilmukka tekee kummasti eloa muutoin tylsään pintaan.


Huivista tuli tosi kiva. Tykkään langan värinvaihtelusta oikein kovasti. Uusintakertauksesta huolimatta tää on onneksi niin löyhäkierteistä lankaa, ettei tätä voi antaa kelleen. Jää siis itselle, jippii! Toki polkaisin jämät uudelleen rukin läpi lisätäkseni vielä enemmän kertauskierrettä, loppulanka on noin 260m/86g, eli vastaa 308m/100g. Jämävyyhti menee visusti omaan jemmaan!


8 kommenttia:

  1. Hyvältä näyttää. Värityskään ei silimiä kirvele. Tykkään! Ja tuo huiviohje pitää laittaa muistiin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo pudotetut silmukat teki huivista tosi kivan. Muutoin ois ollut ihan perussettiä.

      Poista
  2. Kyllä on hyvät keltaiset siellä! Mitenhän mä saisin otettua niskalenkin tuosta kehräämisestä taas?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jossain kohden olen bongannut, että sullakin on rukkihommat aina välillä käynnissä. Olis tosi kiva nähdä sun kehräyksiä!

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos, Niina! Kyllä tässä pikkuhiljaa kehitytään, baby steps ja silleen. Vaan kivaa hommaa tämä kehrääminen, todella kivaa!

      Poista
  4. Hah, keltainen on ihan hyvä väri. Lisää vaan rohkeasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kehoitus otettu vakavuudella vastaan. Keltaista on tulossa ovista ja ikkunoista kaikissa eri muodoissaan :D

      Poista

Kiva kun piipahdit - tervetuloa uudelleenkin!
Toivottavasti ehdit jättää puumerkkisi.