sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Lincolnia rukilla

Tykkään kovasti worsted-kehrätystä langasta, se on niin tasaista ja sileää. Sen tekeminen on vaan niin turkasen hidasta. Vihdoinkin päätin, että on aika uskaltautua päästämään kuituun kierrettä. Huuuui!

Kuiduksi nappasin 100g:n nöttösen WoW:n värjäämätöntä Lincolnia, jonka olin tilannut syssyllä 2016 ihan kokeilua varten. Villa on mun makuuni aivan liian kovaa ja karheaa, jotenkin ihan hiusmaista. En ihastunut, en. Enkä edes tiennyt, mihin tarkoitukseen yrittäisin tehdä lankaa, joten mennä posottelin vain.

Pitkistä kuiduista olen lukenut sen verran, että yritin jättää kehräyskierteen mahdollisimman pieneksi, ettei langasta tulisi ihan vaijeria. Paikoitellen kierrettä tuli sitten niin vähän, että säie katkeili tämän tästä. Huoh.


Säikeistä tuli todellakin thick'n'thin. Välillä ompelulankaa, välillä köyttä. Sattui joukkoon vahingossa joku muutaman kymmenen sentin pätkä melko tasaistakin. Ehkä toivo ei ole menetetty, saatan harjoitella enemmänkin.

Nopsaahan tällä tyylillä kehrääminen oli, etenkin näin paksulle kamalle. Säikeiden kehräämiseen meni reilu tunti, kertaamiseen puolet siitä. Tein kaksi kolmisäikeistä minivyyhtiä 21m/51g, WPI 7-8.

En vaan tiiä mitä tällaisesta kammotuslangasta vois tehdä. Ei ainakaan mitään kaula-asiaa, kun kutittaa niin mahdottomasti. Ehkä se menee vitriiniin merkinnällä 'Tällaista ei enää koskaan'. Tai voihan sitä käyttää vaikka veneenkiinnitysköytenä.

Loppupätkän kehräsin kampalangaksi pienellä kierteellä. Siitä tuli ihan siedettävää. En äkkiä kylläkään keksi käyttöä tällekään nöttöselle, mutta ehkä se paikkansa löytää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun piipahdit - tervetuloa uudelleenkin!
Toivottavasti ehdit jättää puumerkkisi.