sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

ES:n perintönä

Maailman ihanimmasta huivista jäi jäljelle vähän Lanitiumin sukkiksia. Harmaata kashmiria (55g) ja keltaista BFL:ää (36g), joiden vyötteet ovat menneet hukkaan. Keltainen on jokin klubilanka vuodelta 2014 ja harmaa viime syksynä tilattu, uskoakseni Vampyre...? Niistä piti neuloa itselle mielenpirkistyssukkaset.


Sockmaticianin toe-up -sukkaohjeella, 60s:lla ja 2,25mm:n pyöröillä värkkäsin kontrastiväriset perussukat. Varpaiden ja resorin värityksen vaihtoa piti kokeilla vähän erilailla kuin tavallisesti, tuli ihan ok. Himppusen harmaa paistaa paikoin keltaisen alta, mutta ei haittaa mitään. Itse asiassa en ole tainnut ennen kontrastivärejä laitella yhtään millään tavalla...


Sanonpahan vaan, että kyllä tämä Lanitiumin värjäri on ihan mieletön! Voiko näin upeaa ja kaunista ja eloisaa ja hienoa ja mieletöntä ja vaihtelevaa harmaata ollakaan?


Mä tykkään näistä sukista niin hirmuisen kovasti, että en ole raaskinut käyttää niitä vielä kertaakaan huhtikuisen (?) neulomisen jälkeen. Tosin, en ole raaskinut viedä niitä sukkalaatikkoonkaan. Tuossa ne pötköttelevät askartelutilassani, ja silittelen niitä aina ohikulkiessani. Juuh, myönnän reilusti, että olen ihan pöpi.

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

BFL ja Corriedale

Ihana, ihana, ihana. En enää ihmettele ollenkaan, että BFL:ää suositellaan aloittalevalle kehrääjälle. Se on täydellisesti omaan käteeni sopiva, pehmeän silkkinen. Siitä tulee ihanaa worsted-kehrättyä lankaa. Mun piti vaan pikaisesti maaliskuussa näyttää kaverille kuinka kehrätään, mutta rakastuin välittömästi ja jumituin vajaaksi viikoksi rukittelemaan kaikki illat.

Tarkoituksena oli tehdä pehmeä, 3-säikeinen lanka huiviprojektiin. Säikeiden paksuus vaihteli noin WPI 28-45, mutta kertaaminen tasoitti nätisti.

BFL ennen pesua

Loppuviimeeks tästä pullahti ihanan pehmoinen vyyhti. 244m/100g, WPI 12. Tykkään tästä ihan hirmuisen paljon.


Toinen - tai itse asiassa yksi niistä monista kokeiluista - kehruukokeilu maaliskuulla oli Corriedale kauniissa tumman ruskeassa värissä. Tässä kokeilin yhdestä 100g:n pussista vähän sitä sun tätä.

Corriedale ennen pesua

Kokeilin tätäkin pitkävetona. Kehräsin kaksisäikeisenä mukavan paksua ja kivasti pullahtavaa, pehmoista lankaa. 80m/47g ja WPI 8...10.


Sitten kokeilin ohuemman ja paksumman minivyyhdin lyhytvetona ja ketjukerrattuna. Kuvan langoista ylin 21m/12g/ WPI 14. Kuvan keskimmäinen 86m/32g/WPI 10.

Näitä testejä tein ihan siksi, että haluan löytää kivoja kavereita tuolle kaurapuuron väriselle BFL:lle. Ehkä kävis helpoiten, kun ottaisi saman kuidun ja kehräisi langat peräjälkeen. Vaan olishan se ihan liian helppoa. Näin pääsee testailemaan eri kuituja ja niistä saattaa löytää vaikka suosikkeja. Sitä paitsi raitahuiviin voi iiiiihan hyvin upottaa täysin erilaisia lankoja, eiks voikin? Tulee kivaa tekstuuria.


Paljon olisi neuleita ja kehruita valmiina. Kuka haluais tulla kuvaamaan ne? Ja ennenkaikkea käsittelemään ne kuvat... Näin kesän vehreydestä nauttiessa ei tekis mitenkään mieli istuksia koneella, vaan sormet pitäis saada upottaa maahan. Taidankin näin sunnuntaiaamun kunniaksi mennä hakemaan vähän raparperia ja tehdä jonkun herkkupiirakan.

Oikein nautinnollista sunnuntaita!

sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Pino sormuksia

Vai sittenkin pinosormuksia? Ehehee, huonot vitsit saa täältä kaupan päälle. Mulla on ollut jo vuosia tarkoituksena tehdä kivoja sormuksia, joista voi kasailla erilaisia yhdistelmiä päivän tarpeiden mukaan. Itse asiassa näyttää siltä, että tarkoitus on ollut vuodesta 2013 lähtien... Hmmmh...


Nyt vihdoinkin sain aikaiseksi. Olin ihan huijari, ja otin valmiita istukoita, joille tein vain rungot. Istukoihin kivet kiinni ja menoks. Kiva joskus tehdä jotain helepolla.


Ylläolevan kuvan kasimillinen sininen on oikeasti voimakkaan turkoosi. Se on joku labravalmisteinen, synteettinen 'opaali'. Tilasin sen joku vuosi sitten Ebaysta.


Tämä oli melko varmastii aurinkokivi. Saatan olla aivan väärässäkin, saa oikaista! Kauniin oranssi se on joka tapauksessa ja sisältää himmeästi blingiä. Juuri sopiva sormus sellaisiin päiviin, kun pitää saada pikkuruisen väriä matkaan mukaan ja mieltä pirkeäksi (=virkeä + pirteä).

Kolmannessa sormuksessa on kauan hilloamani sitriini. Pidän sitriineistä tosi paljon, vaikken yleisesti ole keltaisesta niin piitannutkaan. Sitriinistä puhutaan usein menestyksen kivenä, mutta mulle se on ennemminkin piristysruiske.


Ei näistä nyt ole jälkipolville juurikaan kerrottavaa. Kivaa perussettiä, joka on ollut käytössä jo paljon. Joskos seuraavan neljän vuoden päästä saisin aikaiseksi tehdä näitä lisää...